Euroopan vihreiden kesayliopisto

Olen Euroopan vihreiden kesayliopistossa Frankfurt/Oderissa Saksan ja Puolan rajalla. Paikalle on kokoontunut melkein tuhat vihreata kaikkialta Euroopasta ja vahan kauempaakin.

Puhuin itse sosiaalista Eurooppaa kasitelleessa tyopajassa. Keskustelu oli kiintoisaa, mutta konkreettisia ehdotuksia kaivattaisiin enemman. Monissa EU-asioissa jaadaan jumittamaan EU:n toimivaltaa ja instituutioita kasitteleviin teemoihin. Sosiaalista Eurooppaa ei kuitenkaan rakenneta toimivalloilla vaan visioilla, tavoitteilla ja vaatimuksilla, joiden ymparille pystytaan keraamaan konsensusta. Kun tavoitteet ovat selvat, on helpompaa myos miettia milla tasolla (EU, kansallinen, paikallinen) ratkaisut on parasta toteuttaa.

Keskustelun pohjalta vedettiin yhteen kolme teemaa:
-Veropohjasta huolehtiminen, mihin tarvitaan eurooppalaisia ratkaisuja liittyen verokilpailuun, veronkiertoon ja veroparatiiseihin.
-Yhtenaisten normien luominen tyontekijoiden kohtelulle katsottiin tarkeaksi vastapainoksi yhteismarkkinoiden kilpailulle.
-Koulutus ja etenkin koulutuksen kansainvalisyyden lisaaminen nahtiin keskeisena.

Tanaan kuuntelin pakolais- ja kotoutumispolitiikaa kasitellytta keskustelua. Paikalla oli iranilainen nainen, jonka taustajarjesto "ex-muslimien komitea" vaikutti todella kiinnostavalta. Valitettavasti keskustelu jai turhan yleiseksia ja hieman torsoksi. Han nosti kuitenkin tarkean pointin siita, kuinka turhauttavaa on tulla viranomaisten puolelta tyonnetyksi "muslimi"-kategoriaan sen jalkeen, kun on joutunut lahtemaan karkuun islamilaista hallintoa vastaan protestoimisen vuoksi.

Pahoittelut skandien puutteesta.

Mainio sähkölasku

Tiilin ollessa loppukuusta nollilla, sähkölaskun lojuminen eteisen lattialla ei hirveästi huvittanut. Laskun sisältö oli kuitenkin mainio: -31,83 euroa. Olemme onnistuneet vuoden aikana kuluttamaan melkein 750 kWh arvioitua vähemmän sähköä. Tosin alkupäässä asuminen ei ollut vielä täysipainoista.

Lienee syytä jatkaa turhien valmiustilojen kyttäämistä.

Hässäkkät Olkiluodossa jatkuvat

HS uutisoi Olkiluodon työmaalle lakkovaroitus. Rakennusliiton mukaan työmaan yhden alihankkijan puolalaisten rakennusmiesten palkanmaksussa on epäselvyyksiä.

Illan Ajankohtainen kakkonen puolestaan jatkaa turvallisuuskysymysten penkomista.

Kannattaa myös vilkaista tämä Kauppalehden juttu viime viikolta: "STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen kirjoittaa Arevan pääjohtajalle Anne Lauvergeonille, että STUK tekee parhaansa välttääkseen tarpeettomat myöhästymiset työn etenemisessä Olkiluodossa."

Populismin olemuksesta

Minua kutsuttiin populistiksi edellisen viestin yhteydessä. Joskus aiemmin minulle on kerrottu, ettei kukaan ole samaa mieltä kanssani. Populismi on poliittisista leimakirveistä rakkain.

Onko väärin, olla yleisen mielipiteen puolella? Toisaalta poliitikot joutuvat toisinaan tekemään epäsuosittuja, mutta välttämättömiä päätöksiä. Useimmiten päätöksiä tosin vain väitetään välttämättömiksi.

Veronalennusten kohdistamista pienituloisille on sanottu populismiksi, vaikka tasainen alennus antaa rahaa kaikille. Kansanedustajan ei ole sallittua vastustaa kansanedustajien palkkojen korottamista. Se on aina populismia, etenkin palkankorotuksilla repostelevien lehtien pääkirjoitustoimittajien mielestä.

Populismi on yksinkertaisten vastausten tarjoamista vaikeisiin kysymyksiin, useimmiten ilman valtaa niiden toteuttamiseen. Populismi on siis usein vastuuttomuutta, siksi populistiksi leimaaminen on vallanpitäjille tärkeä väline.

16-vuotiaat äänestämään

16-vuotiaiden äänioikeus näyttää etenevän. Se on hyvä asia. Äänestysikärajan laskemisesta kuntavaaleissa ei ole taikatempuksi kansalaisaktiivisuuden piristämisessä, mutta pieni piristysruiske se varmasti on.

16-vuotiaiden kuntavaaliäänestämiseen liittyy se kiintoisa asia, että monet ehtivät äänestämään omalla paikkakunnallaan ennen muualle muuttamista. Tälla saattaisi saada edes pientä liikettä pahimmin jämähtäneisiin kuntiin. Toivon.

Kriitikoiden kommentteja aiheesta en ole oikein koskaan ymmärtänyt:

"Jos äänioikeusraja olisi 16 vuotta, niin 16–17-vuotiaat joutuisivat väliinputoajiksi, jolloin he voivat äänestää, mutta eivät voisi olla ehdokkaina", vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen perustelee.

Entä sitten?

Palvelut ja ideologia

Teoreettisesta ylivertaisuudestaan huolimatta sosialistinen tuotantojärjestelmä on aina tehottomampi kuin kilpailuun perustuva.

Näin kirjoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin projektinjohtaja Janne Aaltonen tänään HS:n mielipiteissä.

Ihmettelen tätä markkinafundamentalistista asennetta siinä missä oudoksun joidenkin vasemmistolaisten "julkinen tuotanto on aina parempaa" -väitteitä. Palveluntuotannon epäonnistuminen suorastaan taataan tällaisilla ideologisilla lähtökohdilla.

Rautatiet (siis radat, eivät niinkään junat) on tyypillinen esimerkki toiminnoista, jotka on järkevää hoitaa julkisena monopolina. Palvelupuolella suomalainen peruskoulu on osoittanut toimivuutensa. Toisaalta on selvää, että julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat täynnä esimerkiksi johtamiseen liittyviä ongelmia, jotka pitää ratkaista tavalla tai toisella.

Kilpailutukseen ja ulkoa ostamiseen sisältyy ongelmia, jotka pitäisi saada ratkaistua:
-Markkinoita ei välttämättä ole, joten aitoa kilpailua ei synny.
-Kilpailutus on ammattitaitoa vaativaa hommaa, jota ei aina osata. Monesti päädytään halvimpaan, kun laatua ei osata määritellä.
-Kaikki kriteerit tilaukselle on määriteltävä etukäteen. Pyytämättä ja yllättäen tuotteessa A oleva loistokas ominaisuus, jota ei oltu kilpailukriteereihin merkattu, ei kelpaa lailliseksi perusteeksi valintaan.
-Firmat ostavat aina mitä tykkäävät kilpailutuksen jälkeen. Sen sijaan hävinnyt firma voi aina vetää kunnan oikeuteen jonkun muotoseikan perusteella, jos valinta ei miellytä.

Kansantalouden mallinnuspeli nettiin

Veronalennusten kohdistamisen pohdinnassa ja muiden vastaavien kansantalouden kokonaisuutta muovaavien päätösten suunnittelussa on hankaluutena valtiovarainministeriön informaatiomonopoli. Simulaatiomallit, joilla erilaisten päätösten vaikutuksia voidaan laskeskella, ovat vain ministeriön sisäisessä käytössä.

Osmo Soininvaara on pitänyt asiaa aiemmin esillä.

Tilanne, jossa näiden mallien syömät oletukset ja laskennat ovat salaista tietoa on hallinnon läpinäyvyyden kannalta surkeaa. Lisäksi perusteltua kritiikkiä on vaikea antaa, kun ei voi testata väitteitä kunnon laskennalla.

Mallit pitäisi saada koko kansan ja vähintään kaikkien puolueiden ja kansanedustajien käyttöön. Olisihan se mainiota, että kaikki voisivat käydä netissä hieman pelaamassa "viritä valtiontaloutta" -peliä.

Metsiä ja metsiä

Olin eilen lyhyellä vierailulla Seitsemisen kansallispuistossa vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä. Vanhan metsän näkeminen on aina hyvä muistutus siitä, miltä oikea metsä näyttää. Puut ovat eri-ikäisiä, osa valtavan vanhoja, joukossa on keloja ja kaatuneita puita makaa maassa.

Näitä metsiä näkee aivan liian vähän. Suuri osa suomalaisesta metsästä on tasalaatuista talousmetsää, puupeltoa. Tasaisin väliajoin avohakattavasta plantaasista on monimuotoisuus kaukana. Tämän ymmärtää ja muistaa kunnolla nähdessään vanhaa metsää.

Helsinki-Tallinna-Berliini junalla

HS kertoo Hki-Tallinna-Berliini tunneli-ratasuunnitelmista. Tunneli olisi cool, mutta rata Tallinnasta Berliiniin on ehdoton. Rataosuuden toteuttaminen tarkoittaisi, että Suomesta maata pitkin Keski-Eurooppaan matkustaminen muuttuisi aidosti helpoksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.

On hiukan eri asia hypätä illalla junaan Tallinnassa ja herätä Berliinistä kuin kituuttaa Baltian läpi bussilla. Sinänsä reissu menee nykyään kohtuu mukavasti, kun Schengenin myötä rajoilla ei tarvitse pysähdellä.

OL3

YLE:
"Bouyguesin pääluottamusmies kertoo, että työntekijöitä on suullisesti kielletty erityisesti kertomasta työmaan laatuongelmista. Niistä ei ole saanut puhua myöskään työn tilaajalle, Teollisuuden Voima Oy:lle.

Ajankohtaisen kakkosen haastatteleman Teollisuuden Voiman toimitusjohtajan Martin Landtmanin mukaan TVO ei voi pakottaa ranskalaista yhtiötä toimimaan suomalaisten käytäntöjen mukaan."

Just. Jotenkin luulisi, että nämä ydinvoimalafkat yrittäisivät nyt pistää parastaan, kun ovat pitkästä aikaa päässeet hommiin.

Vammaisten henkilökohtaiset avustajat

HS uutisoivaikeavammaisille suunnitellusta subjektiivisesta oikeudesta henkilökohtaiseen avustajaan. Toivon totisesti, että tämä saadaan läpi. Uudistus on vammaisten oikeuksien ja itsenäisen elämän mahdollisuuksien kannalta äärimmäisen tärkeä, jopa elämän ja kuoleman kysymys.

On hyvä, että vammaisten kohtelussa edetään pienin askelin itsenäisen elämän tukemisen suuntaan. Laitoksista ja erottelusta pitää päästä eroon niin pitkälle kuin mahdollista.

Haarez: Tulevaisuus on Venäjän ja Kiinan?

Israelilaisella Haarez-lehdessä on julkaistu kiintoisa kolumni tulevaisuudesta, joka kuuluu Venäjälle ja Kiinalle. Autoritäärisellä kapitalismilla menee kovaa, eivätkä Bush ja Saakashvili ole asiaa parantaneet.

Jäätyneet konliktit: Vuoristo-Karabah

Jäätyneen konfliktit voivat muuttua täydeksi sodaksi varsin nopeasti, kuten olemme nähneet. Varsin lähellä Georgiaa on myös toinen merkittävä jäätynyt konflikti eli Vuoristo-Karabah tai Nagrono-Karabah. Kyse on armenialaisen väestön asuttamasta de facto itsenäisestä enklaavista Azebaijanin sisällä.

Alueella käytiin sotaa 1980-90-lukujen vaihteessa, Neuvostoliiton romahtamisen vuosina. Venäjän sovittelema tulitauko on vuodelta 1994.

Huolestuttavaksi tilanteen tekee se, että öljyrahoilla rikastuva Azerbaijan on nostanut asevarustelubudjettiaan hyvin nopeasti 150 miljoonasta dollarista pariin miljardiin.

Wikipedian artikkeli sisältää paljon aihetta käsitteleviä linkkejä.

Ei suju Olkiluodossa

Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on epäselvyyksiä hitsaustöiden kanssa.

Greenpeacen tiedote ja materiaalit liittyen epäselvyyksiin.

Kysymyksiä Etelä-Ossetiasta?

Etelä-Ossetiaan saatiin jonkinlainen rauha, joka toivottavasti kestää. Kysymykset jäivät:
- Miksi Georgia alunperin yritti sotilaallista ratkaisua? Uskoivatko he lännen apuun vaiko siihen, ettei Venäjä tekisi mitään? Vai oliko kyse sisäpoliittisesta manööveristä, vaiko (kuten ihmiselämässä niin usein) vain sekoilusta?
- Konsultoitiinko Yhdysvaltoja hyökkäyksestä etukäteen?
- Miten käy Naton ja länsimaiden arvovallan nyt?
- Entä, jos Georgia olisi ollut Naton jäsen? Olisiko Venäjä hyökännyt? Entä, jos olisi kuitenkin hyökännyt?
- Mitä seuraavaksi?

Kriittinen pyöräretki kevyemmän liikenteen puolesta

Osallistuin tänään Helsingin keskustaa kiertäneelle Kriittiselle pyöräretkelle yhdessä 130 muun pyöräilijän kanssa. Tapahtuman taustalla on Maan ystävien liikennekampanja ja tarkoituksena on luoda kriittistä massaa parempien kevyenliikenteen olosuhteiden puolesta.

Kriittisiä pyöräretkiä järjestetään säännöllisesti ja se on yksi parhaimpia mielenilmaisuja, mihin on tullut osallistuttua. Viilettäminen alas Hämeentietä keskellä autokaistaa on hyvä kokemus. Enemmän tilaa kevyelle liikenteelle!

Seuraava Kriittinen pyöräretki järjestetään autottomana päivänä 22.9. Kokoontuminen klo 17 Havis Amandan patsaalla, Kauppatorilla.

Eroon autopaikkavelvoitteista

Helsingissä on käytössä autopaikkavelvoite. Jokaisen talon yhteyteen on rakennettava tietty määrä parkkipaikkoja. Tämän päivän kaupunginhallituksen kokouksessa jäi pöydälle tämän velvoitteen kummallinen sivutuote.

Aleksis Kiven katu 56:ssa on toiminut autotallissa noin 20 vuotta autopesula, ilmeisesti jossain määrin luvattomasti, kun autotallissa pitäisi olla autoja eikä mitään yrityksiä. Nyt taloyhtiö pyytää poikkeuslupaa asiassa.

Tähän ei haluta suostua, koska liiketila nostaisi tontin tonttitehokkuutta. Tämä puolestaan lisäisi autopaikkoja. Jo nyt taloyhtiön asukkailla on ollut mahdollisuus vuokrata autotallista paikkoja, mutta niille ei ole ollut tarvetta. Nyt on siis käymässä niin, että pienyrittäjä ajetaan autotallista, jotta ei tarvitsisi rakentaa lisää parkkipaikkoja, joita ei tosin ole aiemminkaan tarvittu.

Oma esitykseni on, että autopesula voi jäädä, mutta mitään uusia parkkipaikkoja ei myönnetä. Pitäessään yrittäjän tiloissaan, taloyhtiö siis luopuu parkkipaikoista. Todennäköisesti tämä ei kelpaa kok-dem-autopuolueelle, koska se loisi vaarallisen esimerkin, jossa parkkipaikkoja vähennetään.

Taloyhtiöillä pitäisi olla oikeus vähentää halutessaan parkkipaikkoja ja käyttää ne muihin tarkoituksiin. Nykyisessä tilanteessa ei ole järkeä. Parkkipaikka ei ole mikään ihmisoikeus.

Rauhanneuvottelut onnistuvat joskus

Kansainvälisen diplomatian ja etenkin YK:n surkeudesta ja kyvyttömyydestä saada aikaan mitään, on tullut varsin yleisesti toisteltu totuus. Uuden sodan sytyttyä oli lohdullista lukea The New York Review of Booksin artikkeli How Kofi Annan Rescued Kenya.

Kenia oli alkuvuodesta vilpillisten presidentinvaalien jälkeen suistumassa etnisen väkivallan kierteeseen. Yli 1000 ihmistä tapettiin ja 600000 joutui jättämään kotinsa. Tilanne onnistuttiin kuitenkin pysäyttämään nopean, sitkeän ja yksimielisen kansainvälisen väliintulon avulla. Tilanteeseen pystyttiin löytämään neuvotteluratkaisu ja Kenia vältti Ruandan tai Sudanin kohtalon.

Valitettavasti onnellisesti loppuvista konflikteista ei juuri uutisoida. Pikemminkin hyvää tilannetta kuvastaa juuri uutisoinnin puute.

Etelä-Ossetia

Foreign Policyn blogimerkintä linkittää muutamia blogeja, jotka seuravat viimeisintä kansainvälisen diplomatian surkeaa epäonnistumista Kaukasuksella. Yksi niistä.

Toivottavasti tälle nyt tehdään jotain. Eilen vaikutti siltä, että ketään ei kiinnostanut syttyvä sota, kun oli Olympialaisten avajaiset.

Tuomioja lienee oikeassa, että tilanne pitäisi saada palautumaan vanhaan status quo -tilanteeseen.

EDIT: Kun Bush on samaa mieltä kuin Tuomioja niin ajatus ei voi olla aivan huono.

EDIT2: Tämä kirjoitus Kosovon esimerkistä liittyen Etelä-Ossetiaan on kiinnnostava.

Jos teillä on hyviä linkkejä tilannetta seuraaviin blogeihin tai tiedotusvälineisiin, olisin kovin kiinnostunut.

Ensimmäinen vaalikone

Ensimmäinen vaalikone eli "sosiaalinen vaalikone" on auennut Facebookissa. Tässä vaalikoneessa on erityistä se, että käyttäjät voivat itse tehdä kysymyksiä:

Sosiaalinen vaalikone

Nähdäänköhän jo näissä vaaleissa kunnollisia toisen sukupolven vaalikoneita? Nimittäin sellaisia, joihin on mahdollista tehdä monipuolisia ristiinhakuja:
-vihreät ehdokkaat Helsingistä
-kasvissyöjät
-palveluiden julkista tuotantoa ensisijaisena pitävät

tai

Kuinka suuri osa keskustan ehdokkaista kannattaa verokevennysten kohdentamista pieni- ja keskituloisille. (Tämä on muuten kiinnostava tieto liittyen menossa oleviin budjettineuvotteluihin ja edellisiin vaaleihin...)

Helsingistä Suomen homoystävällisin kaupunki

Bjarne Kallis (kd.) ihmettelee blogissaan 2.8. Ruotsin Örebron kaupunginvaltuutettujen aloitetta tehdä Örebrosta Ruotsin homoystävällisin kaupunki.

Vain Maltillinen Kokoomuspuolue ja KD ovat ihmetelleet, miksi Örebro ei voisi olla esimerkiksi Ruotsin urheiluystävällisin tai nuorisoystävällisin kaupunki.

Mielenkiinnolla odotan, mitä kaupunkia Vihreät tai Rkp tulevat pian ehdottamaan Suomen homoystävällisimmäksi kaupungiksi.

Helsingin pitäisi ehdottomasti olla Suomen homoystävällisin kaupunki! Kallion Karhupuistossa muuten sijaitsee Helsingin homoystävällisin lippakioski.

Hiljaiset sivustakatsojat

Sääli, että suomalaiset urheilijat olivat päätyneet Kiinalle suunnattuun ihmisoikeusvetoomukseen vahingossa, eivät tosissaan. [YLE] [HS]

"Managerin mukaan Tero Pitkämäki on tehnyt selväksi, että hän lähtee Pekingiin vain urheilemista varten eikä anna poliittisia kannanottoja julkisuudessa."

Eikö hiljaa sivusta katsominen ole oikeastaan osallisuutta...

Sports for Peacen vetoomus
Amnestyn kansainvälinen Kiina-kampanja
Human Rights Watch: Olympialaiset johtaneet ihmisoikeusloukkausten lisääntymiseen

Climate Camp uutta hiilivoimaa vastaan

Kingsnorthissa Kentissä on menossa Climate Camp, joka vastustaa E.ONin suunnitelmia rakentaa uutta hiilivoimaa keskellä ilmastokriisiä. Leiri huipentuu lauantain toimintapäivään.

George Monbiot kirjoittaa Guardianissa aiheesta.

Kohti perustuloa

Opiskelijoiden asumislisää käsittelevän postauksen yhteydessä käydyssä keskustelussa on sivuttu perustulon ajatusta. Perustulon ydin on vastikkeettomuudessa. Perustulo on kaikille maksettava tulo, joka on riippumaton 1) palkkatyöstä tai mistään muusta "statuksesta" ja 2) perheestä.

Perustuloa ei kuitenkaan pidä ajatella abstraktiona, kokonaisena järjestelmänä, johon siirrytään joskus hamassa tulevaisuudessa. Perustulon elementeistä nykyisen sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion sisällä käydään jatkuvasti kamppailua.

Opiskelijoiden asumislisän irrottaminen puolison tuloista on yksi tällainen kamppailu. Se konkreettisesti vähentää vastikkeellisuutta.

Toisaalta perustuloa ei ehkä pitäisi ajatella myöskään pelkkänä tulona vaan esimerkiksi myös maksuttomina palveluina ja kohtuuhintaisena asumisena. Ne ovat kaikki keinoja lisätä ihmisten itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia omien valintojen tekemiseen.

Vippaskonsteja ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutoksen nouseminen poliittisen agendan keskiöön on johtanut poliittisten vippaskonstiavausten tulvaan. Toiveena on jatkaa kaikkea kuten tähänkin asti. Esimerkiksi autoilua ei pidä vähentää kunhan siirrymme käyttämään sähköautoja tai biolpolttoaineita.

Pääministeri Vanhanen sanoo sen suoraan: "pitkien etäisyyksien Suomessa sähköautot mahdollistavat myös yhdyskuntarakenteen pitämisen monipuolisena."

Vanhanen haluaa säilyttää levähtäneen yhdyskuntarakenteen sähköautojen avulla. Energiaa nekin kuitenkin kuluttavat ja juuri energiankulutus pitäisi kääntää laskuun.

On hyvä, että vähäpäästöisiä autoja, hybridejä ja sähköautoja kehitetään, mutta ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii autoilun vähentämistä.

Opiskelijoiden asumislisä - perheellisten kummallinen kohtelu

Opiskelijoiden asumislisään liittyy puolison tulojen vaikutuksen lisäksi myös toinen kummallisuus: perheelliset opiskelijat siirtyvät automaattisesti yleisen asumistuen piirin, mikä vähentää heidän tulojaan. Lisäksi tuloraja, jonka jälkeen tuet pienenevät, laskee.

Tilanne on järjetön. Opiskeluaikana lasten hankkiminen on muutenkin vaikeaa, mutta tämä vielä vaikeuttaa tilannetta. En pidä siitä, että poliitikot kertovat ihmisille, millaisia perhevalintoja heidän pitää tehdä. Tämä pätee myös siihen, että lasten hankkimista ei pitäisi tehdä erityisen vaikeaksi esimerkiksi opiskelijoille.

SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Johanna Nuorteva kirjoittaakin asiasta tänään HS:n mielipidesivuilla.

Puolison tulojen vaikutus pois opintotuen asumislisästä

Ministeri Wallinin (ja moneen kertaan opiskelijajärjestöjen) ehdotus poistaa puolison tulojen vaikutus opintotuen asumislisästä on hyvä. Ei ole mitään järkeä siinä, että Kela jouttuu kyttäämään kaikkia yhdessä asuvia opiskelijoita. Tietysti vielä heteronormatiivisesti eli selittämään joutuvat eri sukupuolta olevat kämppikset.

Byrokratia pois ja asumislisä kaikille siihen oikeutetuille opiskelijoille puolisoista tai kämppiksistä viis. Sosiaaliturvan pitää olla yksilöllinen, ei pakottaa ihmisiä elämään puolisonsa rahoilla.