Huomioita viikonvaihteeksi

Hallitus ei ilmeisesti kaadu rikkaiden perintöverojen poistamiseen, asiakasmaksujen korotuksiin tai sellutehtaan sulkemiseen, mutta seksiskandaalit näyttävät horjuttavan ministereitä.

Kanervalta kysyttiin myös, aikooko hän erota.
–Kenestä, Kanerva vastasi.

(STT)

YLE kertoi viikolla, että YIT aikoo keskittyä vain matalaenergiatalojen rakentamiseen. Hyvä ilmastolle.

Hallituksen liikennepoliittinen selonteko on lähetekeskustelussa ensi viikolla. Ratoihoin laitetaan enemmän rahaa kuin teihin. Se on kova juttu.

Talonvaltausta ja renkaiden tyhjentämistä

Aamun Hesarin juttu "kaupunkiaktivismista" on oikein kunnon journalistinen rimanalitus. Jutun otsikko "Kansan enemmistö ei hyväksy kaupunkiaktivistien tekoja" on saatu aikaiseksi mielipidemittauksella, johon on kauniisti naitettu kaksi täysin eri asiaa.

Lehti on kysynyt kaupunkilaisilta, hyväksyvätkö he kaupunkiaktivismin, johon kuuluvat talonvaltaukset ja maastureiden renkaiden tyhjentäminen. Tarkoitushakuisempaa kysymyksenasettelua saa hakea.

Ilmeisesti edellisen mielipidemittauksen tulokset olivat turhan myönteisiä talonvaltaajille, joten nyt pitää väkisin hakea "kansan tuomiota".

Asunnottomuus pois

HS uutisoi tukiasuntojen rakentamisesta asunnottomille. Toivottavasti projektit saadaan vietyä läpi ja asunnottomuuden häpeäpilkku poistettua tai ainakin radikaalisti vähennettyä pääkaupunkiseudulta.

Tietenkin edessä on kasapäin kaupunkipolitiikan kuvottavinta antia eli valituksia siitä, että minun naapuriini tulee tukiasuntoja. Maanantaina kaupunginhallituksessa käsiteltiin Mäkelänkatu 56 suunnitteilla olevaa asuntolaa, joka kuulemisen mukaan "vaarantaa työntekijöiden saannin ja viihtyvyyden".

Onhan se kovaa, kun joutuu ikävästi näkemään todellisuutta. Toivottavasti poliitikoilta yli puoluekentän löytyy selkärankaa toteuttaa tukiasunnot kitinästä huolimatta. Sijoittelu pitää tehdä tasaisesti eri puolille kaupunkia.

Uusliberalismi ulos

Mikko Sauli kirjoitti sunnuntai HS-debatissa uusliberalismin demokratiaa näivettävästä vaikutuksesta. Valtioiden keskinäinen kilpailu ja taloudellisen voiton tavoittelun logiikka lävistävät yhteiskunnan ja alistavat kaiken muun kilpailukyvyn ylläpitämiselle.

Sauli peräänkuuluttaa aivan oikein kansainvälisen talouden kansainvälistä säätelyä.

Hyvinvointivaltiota on Suomessa "uudistettu" niin, että vaurautta on entisestään siirretty kaikkein rikkaimmille. Politiikkaa on yleensä perusteltu pakolla, vaikka muitakin reittejä esimerkiksi ulos lamasta olisi ollut.

En silti hyväksy näkemystä, jonka mukaan kaikki hyvinvointivaltion ongelmat johtuisivat vain uusliberalismin ideologisesta hyökkäyksestä.

1980-luvun radikaalivasemmiston ja varhaisvihreiden kirjoittelun lukeminen on avartavaa. Se on täynnä hyökkäyksiä hyvinvointivaltion jäykkää "systeemiä" vastaan. Ihmisten monimutkaistuvat tilanteet eivät enää sopineet yhteen järjestelmän tarjoamien ratkaisujen kanssa.

Yhteiskunnan monimutkaistuminen on keskeinen hyvinvointivaltion hankaluuksissa. Ihmisten tai perheiden elämänmuotojen rikkautta ja monimuotoisuutta on mahdotonta sisällyttää rajallisen systeemin puitteisiin.

Ikääntyminen on toinen kysymys. VATT arvioi, että 2040 sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan 200 000 työntekijää nykyistä enemmän. Lisäksi pitäisi korvata ne, jotka lähtevät eläkkeelle.

Näihin ongelmiin olisi syytä kehittää oikeudenmukaisia ratkaisuja, muuten uusliberalismi meidät syö.

EDIT Mikko Sauli: Uusliberalismi näivettää demokratiaa

Etuajo-oikeus busseille ja ratikoille

Nopeus on yksi tärkeimpiä asioita, kun pohtii, mitkä asiat tekevät joukkoliikenteestä laadukasta tai vähemmän laadukasta. Nopeuden vuoksi pidän kovasti metrosta. Tämän aamun kaltaiset reistailut ja seisomiset ovat sitten sitäkin ärsyttävämpiä.

Autoilu lisääntyy Helsingin seudulla sellaista vauhtia, että se hidastaa joukkoliikenteen kulkua entisestään.

Helsingissä pitäisi pikaisesti saada käyttöön mahdollisimman laajat liikennevaloetuisuudet ratikoille ja busseille. Aina kun bussi tai ratikka tulee risteykseen, valot vaihtuvat automaattisesti vihreiksi joukkoliikenteelle ja pysäyttävät muun liikenteen.

Jonkin verran näitä on, mutta ei läheskään riittävästi. Tämän totesin taas aamulla, kun piti siirtyä jumahtaneesta metrosta ratikkaan.

Päästökaupan kustannukset

Sopivasti iltapäivällä eduskunnassa EU:n ilmastopolitiikasta käytävän keskustelun alla EK julistaa, että päästökauppa tuhoaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn.

EK:n sivujen kahden liuskan materiaalien perusteella tuo vaikuttaa täysin nollatutkimukselta. Päästökaupan kustannukset on vain lyöty nykyisen kustannusrakenteen päälle. Näin tullaan tulokseen:
"Koko päästökauppajaksolla 2013–2020 teollisuuden lisäkustannukset olisivat yhteensä 4,9–9,9 miljardia euroa. Tämä söisi toimialojen liikevoiton osittain tai kokonaan sekä romuttaisi monen teollisuudenalan toimintaedellytykset Suomessa."

Lähtöoletuksissa vain on sellainen asia, että mukaan ei ole laskettu mitään päästöjä hillitseviä toimenpiteitä. 5 miljardilla eurolla vähentää päästöjä todella reippaasti. Esimerkiksi Vihreiden ehdottamat 10 prosenttia sähköntuotantoa tuulivoimalla, nousee murto-osalla tuosta summasta.

Jos vähentää päästöjä, ei tarvitse päästöoikeuksia. Tätä ei laskelmassa ainakaan tiedotteiden pohjalta ole huomioitu.

Siivoojarobotti ja muita innovaatioita

Kuljen usein töihin eduskunnan lisärakennuksen vieressä sijaitsevan Patentti- ja rekisterihallituksen talon ohi. Samassa rakennuksessa on myös INNOSUOMI-innovaatiokilpailun toimisto. Ikkunoissa (ja tuolla nettisivulla) komeilee kuvaa imuroivasta robotista.

Kiinnitin asiaan huomiota jo joskus aiemmin. Olisiko vähitellen aika ryhtyä ajattelemaan innovaatioita hieman laajemmin kuin pelkkinä teknisinä härveleinä?

P. Lipponen, demarit ja maksuton joukkoliikenne

Eilisessä Uutispäivä Demarissa julkaistiin Päivi Lipposen kirjoitus otsikolla "Vihreät kaatoivat maksuttoman julkisenliikenteen". Demareiden joukkoliikennelautakunnan jäsen Mirva Haltia kirjoittaa aiheesta blogissaan hieman tuohtuneeseen sävyyn.

Joukkoliikennelautakunta tuli yksimielisesti tehdyistä selvityksistä siihen tulokseen, että pitkällä tähtäimellä parhaat tulokset tulisivat maksuttomuuden sijaan lippujen hintojen alentamisella 50-60 %:lla nykytasosta sekä palvelutason parantamisella jatkossakin. Toisin, kuin Päivi Lipposen eilisestä kannanotossa annetaan ymmärtää, kyseessä ei ole vihreiden ja kokoomuksen salajuoni vaan tehtyjen selvitysten lopputulos. Täyttä maksuttomuutta vastaan on useita argumentteja, jotka käyvät selvityksestä ilmi ja toivonkin, että arvoisat toverit perehdytte niihin.

Tuulivoima ja säätövoima

Alan uskomaan siihen, että tuulivoima menee Suomessa lähivuosien aikana rutkasti eteenpäin. Lähtötaso on tietysti niin alhainen, että se ei ole paljon, mutta toivottavasti pian käyttöön saatavilla syöttötariffeilla nopea lisäys on mahdollinen.

Tuulivoiman yhteydessä puhutaan paljon säätövoiman tarpeesta. Ongelma ei kuitenkaan ole niin suuri kuin jotkut enemmän Vuotoksesta ja ydinvoimasta tykkäävät antavat ymmärtää. Näin toteaa VTT sekä jo aiemmin Briteissä julkaistu raportti.

Tuulivoima tarvitsee säätövoimaa, mutta sitä pystytään rakentamaan myös muilla tavoin kuin altailla. Etenkin, kun esim. se Vihreiden ehdottama 10 TWh tuulivoimaa pystytään hoitamaan ilman kummempia säätövoimajärjestelyjä. Säätövoimaa vaatineen Pekkarisen tuulivoimaehdotukset ovat pienempiä.

Säätövoiman suhteen on kiinnostavaa aiempaan energiapostaukseeni tullut linkki artikkeliin kehitteillä olevasta järjestelmästä, jolla pystyttäisiin varastoimaan tuulivoimalla tuotettua energiaa.

Valtamedia

Olin 2000-luvun alkuvuosina mukana Vaikuttava tietotoimisto -nimisessä vaihtoehtomediavirityksessä. Tuolloin otettiin kansalaisjournalismin ensimmäisiä askelia, jossa kansainvälisellä Indymedia-verkostolla oli oma roolinsa etenkin globalisaatiokriittisen liikkeen äänenkannattajana. Tuohon globaalin verkostoon Vaikuttava tietotoimistokin kuului.

On ilo nähdä, että Vaikuttavan tietotoimiston lopettamisen jälkeen jääneeseen vaihtoehtoisen tiedotuksen ekolokeroon on eilen syntynyt uusi toimija: Valtamedia.net.

Toivottavasti Valtamedia pystyy ottamaan itselleen paikan suomalaisessa kansalaisjournalismin ja vaihtoehtomedian kentässä. On hyvä, jos esimerkiksi talonvaltaajat pystyvät jossain paikassa kertomaan itse suoraan ajatuksistaan ilman toimittajien suodatusta.

Eilisen julkistamisen yhteydessä käydyssä keskustelussa nousi esiin yksi hyvin tärkeä mediakriittinen huomio - vaikka Valtamedian keskeinen asia ei mediakritiikki olekaan. Kaupallisen median ongelmana on, että asioita pyritään aina käsittelemään yksittäisten henkiöiden kautta ja näin asiat epäpolitisoituvat.

Turvapaikanhakijan karkotuksesta ollaan kiinnostuneita koskettavan, traagisen tarinan vuoksi, mutta maahanmuuttopolitiikan ja siirtolaisuuden kokonaisuus jää taka-alalle. Talonvaltaajat ovat ihmisinä (mitä syöt, millainen tukka, miten vanhemmat suhtautuvat) kiinnostavampia kuin itse valtaus poliittisena tekona.

Valtamedia.net