15.9.08

Kuumottavaa menoa finanssimarkkinoilla

Yhdysvaltojen talous ei kääntynyt parempaan suuntaan muutamista toiveista huolimatta, vaan maan finanssijärjestelmä on ajautunut viikonlopun aikana pahasti kohti selvitystilaa.

Kannattaa lukea talouslehtiä, ne ovat näissä jutuissa aika hyviä.

Talouselämä: Pankkiparonit ryöväsivät Amerikan kassan
Taloussanomat: Keskuspankit matkalla teho-osastolle

Ei ole vapaista markkinoista maailmaa pyörittämään ja hyvinvointia tuottamaan ellei joku katso perään. Ilmeisesti joillekin toheloille tämä pitää aina muutamien vuosikymmenten välein todistaa ajamalla valtava joukko tavallisia ihmisiä köyhyyteen.

10 comments:

Anonymous said...

"Ei ole vapaista markkinoista maailmaa pyörittämään ja hyvinvointia tuottamaan ellei joku katso perään. Ilmeisesti joillekin toheloille tämä pitää aina muutamien vuosikymmenten välein todistaa ajamalla valtava joukko tavallisia ihmisiä köyhyyteen."

Onhan niistä. Kyllähän sitä varmaan nyt hetkellisesti "valtava joukko" ajautuu taas köyhyyteen, mutta toisaalta monta dekadia suurempi joukko on niiden avulla päässyt köyhyydestä pois.

Mikä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö markkinat ja yhteiskunnan toiminta tarvitsisi sääntelyä ja lainsäädäntöä, mutta sitä tuskin kukaan on kieltänytkään missään vaiheessa

Tapio Laakso said...

"Mikä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö markkinat ja yhteiskunnan toiminta tarvitsisi sääntelyä ja lainsäädäntöä, mutta sitä tuskin kukaan on kieltänytkään missään vaiheessa"

Kyllä on ja moneen kertaan. Tämän sääntelyn kieltäminen on mm. tämän kriisin taustalla. Vanha klisee: markkinat ovat hyvä renki, huono isäntä.

Anonymous said...

"Kyllä on ja moneen kertaan"

Olisiko sinulla näyttää jokin esimerkki tällaisesta? Käsittääkseni jopa "ääriliberaalit" ovat sitä mieltä, että lainsäädäntö ja sitä ylläpitävä toiminta pitää hoitaa valtioiden toimesta.

Tapio Laakso said...

Kirjoitin alunperin "ei ole vapaista markkinoista maailmaa pyörittämään ja hyvinvointia tuottamaan ellei joku katso perään". Tätä perään katsomisen vähentämistä on koko ajan vaadittu. Surkein seurauksin.

Ääriliberaalitkin voivat kannattaa, että valtio pitää huolta lainsäädännöstä. Laaja-alainen, suuria ihmisjoukkoja koskettavan hyvinvoinnin rakentaminen on kuitenkin aina vaatinut merkittävästi laajempaa markkinoiden perään katsomista.

Hyvinvointivaltio syntyi, koska markkinat eivät yksinkertaisesti hoitaneet niitä asioita: turvaa työttömyyttä, vanhuutta ja sairautta vastaan, koulutusta jne.

Tämän rahakriisin taustalla on esimerkiksi tämä:
"Stockbrokers such as Morgan Stanley were pushed out on their own by the 1933 Glass-Steagall Act, which enforced the separation of banks and investment banks. Their fate was probably sealed on May 1 1975, when fixed commissions for trading securities were abolished, setting off a squeeze on broking revenues."

Tämä oli yksi näistä markkinoita "vapauttaneista" teoista, joka on sittemmin johtanut massiiviseen, vahingolliseen riskinottoon.

Markkinat ilman toimivaa ja tarpeeksi tehokasta säätelyjärjestelmää ovat itsetuhoinen järjestelmä.

No, oikeastaan ainahan keskustelu käydään siitä, kuinka paljon pitää säädellä. Nykytilanne ja historia osoittaa, että parempi säädellä enemmän kuin nyt, mutta ei niin paljon kuin jossain reaalisosialismeissa. Tietysti kyse on ennen kaikkea oikeista tavoista säädellä, samoin säätelyn tavoitteista, jotka minulle ovat esimerkiksi melko tasainen tulonjako, laaja hyvinvointi ja ekologinen kestävyys.

Tiedemies said...

Siis que?

Rahoitusmarkkinoiden ongelmat juontavat juurensa siitä, että rahajärjestelmää ei kukaan ymmärrä, koska se on niin kompleksinen. Sen vuoksi on mahdotonta arvioida, mitä riskeja missäkin on otettu ja siksi ei tiedetä, miten pankkien ja muiden rahoituslaitosten käy.

Sen monimutkaisuuden ovat synnyttäneet omalta osaltaan juuri nämä säädökset - en toki ole sitä mieltä, etteivät rahoitusmarkkinat tarvitsisi säädöksiä - mutta monet säädökset aiheuttavat komplikaatioita ja monimutkaistavat järjestelmää. Lisäksi erilaiste bail-out- skeemat pahentavat riskinottoon liittyvää moral-hazardia, eli kukaan ei ole kiinnostunut riskeistä, kun voi aina luottaa, että jos hommat menevät riittävän huonosti, niin valtio tulee hätiin.

Pankkien sääntely siinä määrin kuin ne lainaavat kuluttajien rahoja eteenpäin kovalla riskillä, on ilman muuta paikallaan, koska talletusten häviäminen ei ole kenekään edun mukaista. Mutta muuten, kyllä lainanantajan pääsääntöisesti pitäisi kantaa oma osansa riskistä, että lainaaja jättää maksamatta. Nythän juuri näin on päässyt käymään, eli ei ole mitenkään selvää, kuka on vastuussa, kenelle tulee tappioita ja kenen rahat menevät.

Tapio Laakso said...

Lainanantajan pitäisi tosiaan kantaa se riski. Muuten päädytään tähän kapitalismia nousukaudella, sosialismia laskukaudella tilanteeseen.

Ongelma vain on se, että jos riskien kantamisen hinta on järjestelmän romahtaminen niin sen reaaliset vaikutukset ihan muihin ihmisiin ovat helposti aika tuhoisat. Siksi kai näitä pelastusoperaatioita tehdään, joihin kyllä suhtaudun hyvin nihkeästi.

Järjestelmä varmaankin tasapainottaisi itsensä pitkällä aikavälillä, mutta kuten Keynes muistutti, pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita.

Tämän vuoksi kai pitäisi miettiä, miten homma pidettäisiin jotenkin järjestyksessä. Voisi aloittaa siitä, että palkansaajien eläkevaroilla pelaavat toimijat ryhtyisivät haluamaan pienempiä voittoja niin liiallisen pelaamisen piiristä saataisiin melkoinen potti pois.

Tapio Laakso said...

Kai tuossa riskinototossa esim. subprimelainoihin liittyen oli se ongelma, että kun riskit myytiin eteenpäin, alkuperäinen lainanantaja ei enää viitsinyt huolehtia takaisinmaksusta millääntavalla.

Tapio Laakso said...

Heitän tämän FT:n kirjoituksen tähän vielä virikkseeksi.

Sanoisin kyllä, että esim. subprime ongelma oli jo tiedossa ennen kuin myrsky alkoi. Esimerkiksi Le Monde Diplomatiquen suomennos (Diplo) kuvasi tulevat tapahtumat todella hyvin jo ennen kuin mitään oli kuulunut. Valitettavasti vain tässä vaiheessa, kun vielä on rauhallista, kaikki varoitukset aina kaikuvat kuuroille korville ja keräävät vain syytöksiä ties mistä sosialismista.

mr_Zombie said...

Olen vain varsin pintapuolisesti tutustunut tähän kriisiin, mutta oma käsitykseni on, että huono sääntely on vaikuttanut varsin paljon tämän kriisin laajuuteen.

Kun voitot yksityistetään ja riskit sosialisoidaan, niin voi olla varsin varma, että näkymätön käsi ohjaa bisneselämää ottamaan liian suuria riskejä. Jotkut niistä realisoituvat väistämättä, kuten nyt on käymässä.

Mikäli pankit ja muut rahoituslaitokset eivät olisi varmoja siitä, että valtio pelastaa ne hädän tullessa, niin ne olisivat huomattavasti tarkempia omista bisneksistään.

Vaikka olenkin ääriliberaali, olen sitä mieltä, että markkinoita täytyy säädellä jonkin verran. Mutta tiedostan myös hyvin sen, että sääntely ei läheskään aina ole laadukasta. Sen takia otan mieluummin vähemmän sääntelyä kuin riskin siitä, että lupaamalla hyvää sääntelyä päädytään pikkuhiljaa laajamittaisiin katastrofeihin johtuen huonosta sääntelystä.

Eli korostan: Kyse ei ole pelkästään siitä, säädelläänkö markkinoita vai ei (ja kuinka paljon), vaan vaan myös siitä, onko sääntely laadukasta vai ei.

Klaus Artturi said...

"Stockbrokers such as Morgan Stanley were pushed out on their own by the 1933 Glass-Steagall Act, which enforced the separation of banks and investment banks. Their fate was probably sealed on May 1 1975, when fixed commissions for trading securities were abolished, setting off a squeeze on broking revenues."

Jotenkin ironista, että sinusta tämä on osoitus siitä, että markkinoiden vapauttaminen on ongelmana...