30.9.08

Vastaukseni Ylen vaalikoneeseen

Vastaukseni Ylen tänään auenneeseen vaalikoneeseen.

Seinämaalauksien kaupunginosa?



Kaupunginosilla pitäisi olla omaleimaisia piirteitä. Tietysti mieluiten miellyttäviä ja vetovoimaa ja viihtyvyyttä lisääviä piirteitä. Ympäristötaide voisi olla yksi tapa.

Jokin kaupunginosa voisi ottaa projektiksi alueen koristelemisen suurilla ja hienoilla seinämaalauksilla. En nyt tarkoita mitään yhtä seinää vaan laajemmin. Tähän tyyliin. Homma voitaisiin toteuttaa yhteistyöttä asukkaiden, taiteilijoiden, graffitimaalareiden, nuorisotoimen ym. kanssa. Väitän, että hyvin tehtynä kaupunginosasta tulisi suorastaan turistikohde.

Kuva: Flickr: fakoman

29.9.08

Kaupungin rakennutettava kovan rahan asuntoja?

Kirjoitin eilen sosiaalisesti sekoittavasta asuntopolitiikasta. Usein tämä mielletään lähinnä kaupungin vuokra-asuntojen tai muiden tuetun asumisen muotojen rakennuttamiseksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tästä.

Sosiaalinen sekoittaminen tarkoittaa, että kaikilla alueilla on myös kovan rahan asuntoja. Helsingissä kovan rahan vuokra- ja omistusasuntojen osuus on määritetty 40 prosenttiin uustuotannosta. Vanhaan asuntokantaan on vaikeampi vaikuttaa, mutta tähän osuuteen olisi syytä pyrkiä kaikilla alueilla.

Yksityisen rakennuttamisen hidastuessa talouden taantuman vuoksi saattaa käydä niin, että kovan rahan asuntojen rakentaminen pysähtyy. Tämä voi johtaa aluerakentamisessa koviin epätasapainoihin sosiaalisen sekoittamisen suhteen. Näin kävi 1990-luvun alun laman vuoksi Vuosaaressa ja Kivikossa. Alueille rakennettiin ensin lähes pelkkiä vuokra-asuntoja.

Näin ei saa päästää nyt käymään. Tarvittaessa kaupungin on itse rakennutettava myös kovan rahan asuntoja.

28.9.08

Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka

Anonyymi kommentaattori kyseli edellisen viestin kommenteissa tärkeästä asiasta:
Miten Helsingille käy jos ympäristökunnat ja Helsingin varakkaat veronmaksajat eivät yhdy Helsingin kaupungin käsitykseen sosiaalisesti sekoittavasta asuntopolitiikasta. Eikö tällaisessa politiikassa ole nimenomaan kaikki ainekset ns white flight ilmiöön?

Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka nimenomaan huolehtii siitä, että kaikki kaupungin alueet ovat ainakin kohtuullisen hyviä paikkoja asua ja elää. Tilanne, jossa Helsingin sisällä kaikki sosiaaliset ongelmat keskittyvät samoille alueille on kaikkein pahin. Sellainen tilanne aiheuttaisi paljon varmemmin white flight -ilmiön, kun osa kaupungista ränsistyisi pahasti.

Ainakin toistaiseksi tältä on Helsingissä vältytty juuri sosiaalisesti sekoittavalla asuntopolitiikalla. Kannattaa muistaa, että politiikkaa on Helsingissä harjoitettu jo pitkään. Se ei siis ole mikään uusi vaatimus.

Kun kaikilla alueilla asuu kaikenlaisia ihmisiä niin alueista on kiinnostusta myös huolehtia paremmin. Kurjuuden kasaantumisella on tapana syventää kurjuutta ja vetää siihen mukaan muut (ja sitten pärjääjät muuttavat pois).

Tietenkin politiikan toimiminen edellyttää, että kaikista kaupungin alueista pidetään huolta. Timo Soinin esiin nostama lähiöiden rapistuminen on aidosti tärkeä avaus, hän vain ei tapansa mukaan tarjoa mitään konkretiaa asian korjaamiseksi.

Helsingin asuntopolitiikan suurin ongelma on se, että asuntoja ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi perheet hakeutuvat ympäryskuntiin ennen kaikkea siksi, että kohtuuhintaisia perheasuntoja ei Helsingistä ole saatavilla. Joillain syynä voi olla myös "parempien naapurien" etsintä, mutta asuntojen hintojen perusteella näin ei ole.

27.9.08

Europarlamentti kiristää autojen päästörajoja?

EUobserver uutisoi, että Europarlamentin ympäristövaliokunta on hieman yllättäen päättänyt pitää kiinni tiukoista päästörajoista henkilöautoille. Valiokunta vaatii, että uusien autojen hiilidioksidipäästöt on pudotettava 130 grammaan per kilometri vuoteen 2012 mennessä.

Vihreä europarlamenttiryhmä iloitsee asiasta. Suomessa uusien autojen keskipäästöt ovat tällä hetkellä hieman yli 160 g/km.

Päätös ei ollut vielä lopullinen vaan tarvitsee vielä koko europarlamentin siunauksen. Pitäkää silmällä meppejänne, jos välitte ilmastonmuutoksen torjunnasta.

26.9.08

Kapitalismia ei pääse pakoon

Englannin kirkon johto vaati lyhyeksi myynnin eli short sellingin kieltämistä finanssimarkkinoilla, mutta jäi samantien kiinni shorttaamisen harjoittamisesta omilla sijoituksillaan. Lyhyeksi myynnissä sijoittajat pyrkivät hyötymään kurssilaskusta. Aihe on herättänyt paljon kriittistä keskustelua viime aikoina.

Tapaus on mainio osoitus siitä, kuinka me kaikki olemme naimisissa globaalien rahoitusmarkkinoiden kanssa. Siellä pyörivät kirkkojen rahat, mutta ennen kaikkea meidän kaikkien eläkevarat.

Ironisimillaan työläiset sortavat itseään vaatimalla eläkesijoituksiltaan mahdollisimman kovia tuottoja, jotka sitten revitään työläisten selkänahasta.

Numero 176 ja Helsingin Uutisten vaalikone

Ehdokasnumeroni tulevissa kunnallisvaaleissa on 176, Helsingistä.

Helsingin Uutisten vaalikone on auennut. Vastaukseni kysymyksiin.

Viikonloppu menee Vihreiden puoluevaltuuskunnassa Kotkassa. Käsittelyssä on mm. asuntopoliittinen ohjelma

25.9.08

Hajahuomioita

Muutama huomio Kauhajoen tapahtumiin liittyen.

-Kannatan aselakien tiukentamista. Aseen saannin vaikeuttaminen saattaa tehota tällaisiin tapauksiin, koska nämä tyypit eivät omaa yhteyksiä laittomien aseiden hankintaan. Lupa pitäisi myös ottaa pois helpommin. Ammuskeluvideo netissä riittää hyvin perusteluksi.

-On puhuttu netin valvonnan tehostamisesta. Valvonta on kuitenkin vaikeaa, sillä nythän valvonta onnistui, mutta reaktio oli virheellinen. Tiedolla ei tee mitään, jos sitä ei osata käyttää.

-Sama pätee mielenterveyspalveluihin, niitä tarvitaan lisää, samoin parempaa kouluterveydenhuoltoa. Kauhajoen oppilaitoksessa nämä kuitenkin olivat ymmärtääkseni kunnossa. Mielenterveyspalvelut eivät auta, jos palvelu ei kohtaa tarvetta.

-Yhteisöllisyyttä halutaan lisää. Kaikki yhteisöllisyys ei kuitenkaan ole hyvää. Tukahduttava yhteisöllisyys, joka kieltää erilaisuuden voi pikemminkin johtaa surkeisiin seurauksiin. Kouluammuskeluja on sattunut silmiinpistävän vähän suurissa kaupungeissa.

22.9.08

HUS ja terveyspalveluiden ongelmat

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on sekaisin organisaatiouudistuksen suunnittelun vuoksi.

Isojen mission critical -organisaatioiden uudistamisessa pitäisi olla pirun tarkkana. Terveydenhuollon pahin ongelma on henkilöstöpula ja tämän tyyppisellä huonolla tiedottamisella ja viestinnällä on helppo ajaa ihmiset muualle.

Olisiko järkevämpää tehdä enemmän "kehitetään rauhassa, mutta määrätietoisesti" -politiikkaa kuin "kaikki uusiksi kerralla" -meininkiä?

Niitä rakenteita kuitenkin pitäisi saada uusiksi.

Jos mitään ei tehdä, sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan väestön ikääntymisen vuoksi 200000 uutta ihmistä lisää vuoteen 2040 mennessä. Lisäysten päälle pitää korvata kaikki, jotka lähtevät eläkkeelle. Jo nyt tilanne on valtakunnallisesti se, että pitäisi pystyä rekrytoimaan 10000 uutta ihmistä vuodessa (lisäys 4000, eläkkeelle 6000). Kun kyse on naisvaltaisista aloista niin tuo on 1/3 vuotuisesta tyttöikäluokasta.

Tämä on se syy, miksi terveydenhuollon painopiste pitää saada siirrettyä pois kalliista erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Muuten ei riitä jengi, vaikka maksettaisiin mitä.

Tekstarivaroitus liukkaudesta

Suomess tapahtui 7629 lonkkamurtumaa vuonna 2004, joiden kustannukset olivat 56 miljoonaa euroa. Rakennusviraston uusi palvelu tulee siis tarpeeseen.
Helsingin rakennusvirasto varoittaa tulevana talvena kaupunkilaisia liukkaista jalankulkukeleistä tekstiviesteillä. Uutta palvelua kokeillaan Lauttasaaressa ja Etu-Töölössä.

- Useimmat liukastumiset tapahtuvat silloin, kun keli on muuttunut nopeasti. Varoituspalvelun ansiosta yöllä syntynyt liukkaus ei pääse yllättämään, kun tekstiviesti varoittaa liukkaasta kelistä jo ennen uloslähtöä. Tosin liukkaus on usein hyvin paikallista, joten varovainen on syytä olla, vaikka varoitusta ei olisi tullutkaan, toimistopäällikkö Pekka Isoniemi rakennusvirastosta sanoo.

21.9.08

Pyöräily kaipaa edistämistä

Helsingin sisäisistä matkoista ainoastaan 7 prosenttia tehdään polkupyörällä, raitiovaunulla, metrolla tai henkilöauton kyydissä (kertoo Helsingin terveydenhuollon toimintaympäristön analyysi). Pyöräilyn osuus on surkea, kun Tanskassa 20 prosenttia matkoista tehdään pyörällä.

Helsingissä pyöräilyä kohdellaan edelleen lähinnä harrastustoimintana, ei liikennemuotona. Tähän pitäisi tulla muutos.

Suunnitelmat tuhannesta matkakortilla käyttöön saatavasta kaupunkipyörästä ovat yksi hyvä teko. Talviaikaan pitäisi huolehtia siitä, että kevyen liikenteen väylien kunnossapito on aivan yhtä tärkeää kuin autoteiden. Lunta ei siis pidä kipata keskelle pyörätietä tai jalkakäytävää. Ennen kaikkea Helsinkiin tarvitaan lisää pyöräkaistoja, jotka erotetaan autotiestä, ei jalkakäytävästä.

Maanantai 22.9. on Autoton päivä, pyöräilymielenosoitus Kriittinen pyöräretki lähtee klo 17 Havis Amandan patsaalta.

Valittamisen ylistys

Kunnallisvaalit ovat oikeutetun valittamisen aikaa. Valittamisen ylistykseksi ja sunnuntain piristykseksi: Helsingin valituskuoro.

Lisää valituskuoroja löytyy YouTubesta, etenkin Birmingham ja Pietari ovat mainioita.

20.9.08

Etätyön hankaluudet

Kerroin aiemmin Eero Paloheimon ekokaupunkivisioista. Yksi Paloheimon ajatuksista oli, että tulevaisuuden viestintätekniikan avulla ihmisten tarvetta esimerkiksi työmatkoihin voitlaisiin radikaalisti vähentää.

Osa rutiinikokouksista voitaisiinkin varmasti korvata videokonferensseilla tai niiden 2020 versiolla, jossa kokoustajat voidaan heijastaa hologrammeina samaan tilaan. En silti usko työmatkojen katoavan. Tekniikalla ei voida korvata ihmisten epämuodollista vuorovaikutusta. Työmatkojen parhaita ja usein kaikkein luovimpia puolia ovat kokoustamisen ulkopuoliset hetket, jolloin solmitaan uusia yhteyksiä ja vaihdetaan ajatuksia laajemmin.

Tapoja löytää keinoja liikkumisen vähentämiseen on etsittävä. Onhan se turhauttavaa lähteä Oulusta, Rovaniemeltä tai Kuopiosta muutaman tunnin kokoukseen Helsinkiin ja sitten takaisin. Virtuaalisesta läsnäolosta voisi olla apua. Paikalle pitäisi kuitenkin päästä myös fyysisesti, mieluiten nopeilla junilla, jotka tekisivät lentämisestä tarpeetonta.

Töhrytilastot

Esitin jo aiemmin, että Helsingin Stop töhryille -projektista pitäisi suorittaa ulkopuolinen selvitys. Projektin tilastoissa tuntuu olevan jotakin varsin hämärää.

Viime viikon Törhyfesti jätti Hesarin uutisoinnin mukaan jälkeensä 1500 töhryä. Yksi kysymys on tietysti, miten vanhat töhryt ja marssin aikana tehdyt on erotettu toisistaan, kun tuohon lukemaan on päästy. Tämä ei kuitenkaan ole oleellista.

Paljon kiinnostavampaa on se, että Stop töhryille -kampanjan 10-vuotisjuhlan lehdistötiedotteessa kerrottiin, että vuonna 2007 töhryjen määrä oli 5771. Töhryjen vuotuinen määrä siis nousi muutamassa tunnissa huimat 26 prosenttia!

Vai olisikohan laskentatavassa jotain pielessä?

18.9.08

MTV3:n vaalikone

Ensimmäiset vaalikoneet aukeilevat vähitellen. MTV3 on ensimmäinen ja eri koneiden kysymyksiä luettuani selvästi myös huonoin. Esimerkiksi maikkarin käsitys peruspalveuista on kiinnostava: uskotko jumalaan, käytkö kirkossa, käytkö kaljalla.

Vastaukseni MTV3:n vaalikoneeseeen.

PS. HS-raati pohtii nollatoleranssia.

Rekistereiden riskit

Uusi viestintäteknologia mahdollistaa monenmoisten rekisterien helpon keräämisen ihmisistä ja tietysti kaikenlaisen tietojen yhdistelyn. Riskit ovat kovia, kuten tapaus Norjasta osoittaa. Maan verohallitus lähetti tiedotusvälineille kansalaisten verotietojen mukana myös henkilötunnukset.

17.9.08

Ekokaupunki?

Eduskunnassa pidettiin tänään varsin kiinnostava ekokaupunkeja käsitellyt seminaari. Itse kuuntelin Eero Paloheimon visiointia siitä, millaisia ekokaupungit ovat.

Ekokaupungilla on kolme lähtökohtaa:
- Saasteettomuus
- Uusiutumattomien luonnonvarojen säästäväinen käyttö ja tehokas kierrätys.
- Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ja kierrätys

Paloheimo korosti tarvetta kehittää ekokaupunkia kokonaisuutena, koska esimerkiksi liikenne, maankäyttö, energianhuolto ja muu tuotanto ovat kaikki riippuvaisia toisistaan. Tärkeässä roolissa olisivat mahdollisimman suljetut kierrot, jotka minimoisivat luonnonvarojen tarpeen. Kehittyvä viestintäteknologia poistaisi tarpeen tehdä pitkiä työmatkoja esimerkiksi toiselle puolelle maailmaa.

Hyvä, että ihmisiltä löytyy vielä kunnolla toisenlaisen yhteiskunnan suuntaan vietyjä ajatuksia. Kiinassa on ryhdytty myös toteutuspuoleen.

Hyvä lähtö kunnallisvaaleihin

Kunnallisvaalien ehdokasasettelu päättyi eilen. Vihreiden ehdokasmäärä nousi lähes viidenneksellä. Vihreillä on 2162 ehdokasta tulevissa kunnallisvaaleissa. Tulos on mainio ja lupaa hyvää vaalimenestystä.

Oma vaalikampanja sen sijaan vaatii vielä hieman ryhtiä. Täysipäiväisen työn yhdistäminen ehdokkuuteen ei ole aina ihan helppoa. Tänään pitäisi päästä vaalikoneiden pariin viimein.

No, ainakin graffitikeskustelua on käyty viime päivinä todella vilkkaasti. Hesarissa on ollut useita kiinnostavia puheenvuoroja alkaen Stop töhryt -projektin perustajasta Mikko Virkamäestä tämän päiväiseen rikosseuraamusviraston ihmiseen.

15.9.08

Kuumottavaa menoa finanssimarkkinoilla

Yhdysvaltojen talous ei kääntynyt parempaan suuntaan muutamista toiveista huolimatta, vaan maan finanssijärjestelmä on ajautunut viikonlopun aikana pahasti kohti selvitystilaa.

Kannattaa lukea talouslehtiä, ne ovat näissä jutuissa aika hyviä.

Talouselämä: Pankkiparonit ryöväsivät Amerikan kassan
Taloussanomat: Keskuspankit matkalla teho-osastolle

Ei ole vapaista markkinoista maailmaa pyörittämään ja hyvinvointia tuottamaan ellei joku katso perään. Ilmeisesti joillekin toheloille tämä pitää aina muutamien vuosikymmenten välein todistaa ajamalla valtava joukko tavallisia ihmisiä köyhyyteen.

14.9.08

Uutta raideliikennettä

Jutta Urpilaisen raitiovaunuista Turkuun ja Tampereelle on hyvä. Toivottavasti Vihreät ja demarit pystyvät viemään tätä eteenpäin yhdessä. Maailmallahan raideliikennettä löytyy paljon pienemmiltäkin paikkakunnilta.

Toinen tärkeä asia olisi paikallisjunaliikenteen aloittaminen useammilla kaupunkiseuduilla. Raiteethan ovat monessa paikassa jo olemassa, junat vain puuttuvat.

11.9.08

Sähkökaapit on vapautettava

Stop töhryt -kampanjan purkaminen voitaisiin aloittaa sähkökaappien vapauttamisesta. Joka puolelta kaupunkia löytyvät sähkökaapit ovat luontainen vapaan ilmoittelun foorumi. Tällä hetkellä ihmisiä otetaan kiinni ja sakotetaan liisteröinnistä. Myös kaappien puhdistaminen on turhan aktiivista. Sähkökaapit vapaiksi ilmoitustauluiksi!

PS. Ville Niinistö kirjoittaa osuvasti metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. "Ei yksi teollisuuden ala voi samaan aikaan kiristää kilpailuetua valtiolta, ja samalla vähentää reippaasti työvoimaansa Suomessa. Tällöin se haluaa vasemmistolaisen talousopin mukaista tukea valtiolta, ja oikeistolaisen talousopin avulla perustelee omaa työnantajapolitiikkaansa."

9.9.08

Muraaleja kaupungin kaduille?

Vastustan harmaata betonia. Se on kamalaa, sen tilalla näkisi mieluummin jotain väriä. Laillista graffitien maalauspaikkaa käsitelleessä lausunnossa todettiin myös seuraavaa:
Yleisten töiden lautakunta on useassa yhteydessä, viimeksi keväällä
2008, esittänyt lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että nuoria pitäisi ohjata muihin taideharrastuksiin kuin graffitimaalaukseen. Tällaisia ovat esim. muraalit eli taiteelliset seinämaalaukset, joilla on pystytty sekä Helsingissä että kaikkialla maailmassa hillitsemään graffitien ja muiden töhryjen tekemistä.

Minulle on jäänyt kovin epäselväksi, mikä on "graffitin" ja "muraalin eli taiteellisen seinämaalauksen" ero paitsi se, että edellinen on yleensä laiton ja jälkimmäinen ei. Kuitenkin Stop töhryille -projekti suhtautuu vihamielisesti myös laillisiin graffiteihin.

Onko ero esteettinen? Mutta graffiti voi olla esteettisesti käytännössä mitä tahansa, vaikka onkin useimmiten tyyliteltyä tekstiä. Kovin erilaista tyyliä tarjoaa esimerkiksi yksi tämän hetken kuuluisimmista tekijöistä: Banksy. Melbournessa yksi hänen teoksistaan on suojattu pleksillä, jotta maalaus säilyisi.

No, kutsutaan laillisia seinämaalauksia sitten graffitiksi tai muraaleiksi niin Helsinkiin pitää saada niitä lisää.

8.9.08

Mikä Stop töhryissä mättää? - Osa 2

Vielä muutama rivi Stop töhryistä. Olen lueskellut brittiläisiä raportteja graffitien torjunnasta [1] [2]. Erona Helsingin kampanjaan on aiheen monipuolinen käsittely ja se, että raportit ovat olemassa ja helposti saatavilla. Tämä melko vahvasta pamppulinjasta huolimatta. Stop töhryiltä on turha odottaa mitään näin avarakatseista:
"One of the main issues for society is how to develop the artistic and creative elements of graffiti whilst at the same time prevent the vandalism."

Helsingissä projekti ei tuota kovaa dataa kaikkien saataville toiminnan perusteista, tuloksista ja käytetyistä keinoista. Graffitiblogi kiinnittää aivan oikein huomiota siihen, että projektista vastuussa olevat virkamiehet tuottavat itse tiedot projektin hyvistä tuloksista.

Kymmenen vuotta Stop töhryjä - olisiko aika tutkia tulokset riippumattomasti?

Lontoolaiset eivät myöskään ole laillisten graffitien ja maalauspaikkojen haitallisuuden suhteen yhtä itsevarmoja kuin Stop töhryt:
"We asked if graffiti spread out from legal sites. We were not given conclusive answers on this. We were told that the reason graffiti walls often fail to contain graffiti is that many local initiatives are often not sustained and the young people are left with no options to fill their time once the projects are completed."

Viimeinen lause on kiinnostava. Stop töhryille -kampanjahan on tuhonnut lailliset graffitit esimerkiksi Malminkartanosta ja Herttoniemen meluaidasta vedoten siihen, että ne ovat lisänneet töhrintää. Kumpaakaan taideteosta ei kuitenkaan oltu pidetty kunnossa. Lailliset maalauspaikat ja graffitit eivät lopeta laitonta graffitia, mutta toisivat hommaan jotain toleranssia. Positiivisia esimerkkejä löytyy.

Tärkeintä on nähdä, että meillä on maailman eri kaupungeissa hyvin erilaisia tapoja suhtautua graffiteihin, eikä Helsingin tie ole ainut mahdollinen tai paras.

Loppuun vielä yksi linkki: Instead of spending a fortune getting rid of graffiti, why don't we just give it marks out of 10?

6.9.08

Mikä Stop töhryt -kampanjassa mättää?

Kävelin viime torstaina ovet paukkuen ulos yleisten töiden lautakunnan kokouksesta, jossa olen läsnä kaupunginhallituksen edustajana. Syynä päreideni palamiseen oli Stop töhryille -kampanja ja lautakunnan lausunto Paavo Arhinmäen ja 18 muun valtuutetun aloitteeseen laillisesta graffitien maalauspaikasta.

Ymmärrän, että on paljon erilaisia näkemyksiä siitä, miten graffiteihin pitäisi suhtautua. En kuitenkaan ymmärrä nollatoleranssilinjaan liittyvää fanaattista suhtautumista. Esittelijä katsoi mm. tarpeelliseksi halventaa aloitteen tehneitä valtuutettuja. "Graffiti on kuin syöpä, jos sille antaa sormen, se vie koko käden", kuvaa hyvin kiihkoa, jolla graffitien vastaista sotaa Helsingissä käydään. Mikään muu aihe ei tunnu kaupungin hallinnossa herättävän samanlaista raivoa. Aiemmin ollaan oltu huolissaan esimerkiksi siitä, että tiedotusvälineissä graffitia käsitellään "moniäänisesti".

Poliitikon pitäisi pystyä kestämään mitä tahansa paskapuhetta menettämättä malttiaan. Käytökseni oli huonoa lautakuntatyöskentelyä. Toisaalta välillä on hyvä muistaa, että asiat oikeasti tuntuvat joltain.

Mielestäni katutaiteella, tarroilla ja julisteilla on paikkansa kaupungissa. Jokaista pintaa tai betoninharmaata alikulkutunnelia ei tarvitse kontrolloida. Mitä vain ei tarvitse hyväksyä, mutta toleranssia tarvitaan lisää.

1. Graffiteissa ei ole kyse terrorismista. Raivon voisi mitoittaa sen mukaan.

2. Stop töhryt -kampanja on täynnä ylilyöntejä, jotka ovat kiristäneet viranomaisten ja nuorten välejä Helsingissä. On etsittävä parempia toimintamalleja.

3. Nollatoleranssin ulottaminen esimerkiksi julisteiden liisteröintiin on sabotoinnut mahdollisuudet monen kulttuuritapahtuman mainostamiseen.

4. Tiettyä estetiikkaa ei voi kriminalisoida tai tuomita "ei-taiteeksi". Kiasman kirjakaupassa voi käydä toteamassa, kuinka merkittävä urbaanin taiteen laji graffiti on. Kaupungissa on oltava laillista tilaa graffiteille.

5. Vartijoiden maalareihin kohdistamista ylilyönneistä on turhan paljon huhuja. Asia pitäisi selvittää puolueettomasti pohjamutia myöten.

Stop töhryille -kampanja täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Syntymäpäiviä juhlistetaan 16.9. seminaarilla Finlandia-talossa. Kiasman pihalla järjestetään samaan aikaan Töhryfest-vastatapahtuma. Minulla on kutsu kumpaankin, taidan suunnata Kiasmalle.

Kuvassa sähkökaappi, josta on käyty poistamassa julisteet.

5.9.08

Slovenia häröilee

Ilmeisesti sananvapauden konsepti ei ole Slovenian hallitukselle aivan selvä. Mitä ihmeen tekemistä Suomen ulkopoliittisella johdolla on Ylen uutisten kanssa?

Mieleeni palautuu vastaava tapaus, kun Puolaa silloin vielä yhdessä johtaneet Kaczynskin veljekset (toinen oli pääministeri, presidentti istuu edelleen) suuttuivat saksalaiselle Die Tageszeitungille. TAZ kutsui veljeksiä perunoiksi. Suuttuneet veljekset vaativat Saksalta virallista anteeksipyyntöä.

Anteeksipyyntöä Angela Merkeliltä ei luonnollisesti herunut. TAZ pyysi anteeksi - perunoilta.

4.9.08

Verkkopalvelujen esteettömyys

Esteettömyys ei tarkoita vain mahdollisuutta kulkea pyörätuolilla (tai rollaattorilla tai lastenrattailla). Esimerkiksi verkkoympäristön esteettömyys on välttämätöntä, jotta kaikki kykenevät käyttämään verkkopalveluita. Etenkin, kun julkisten palveluiden käyttö sähköistyy, tähän puoleen pitää kiinnittää huomiota.

Kunnallisvaalien alla kunnat voisivat aloittaa omista nettisivuistaan. Pitäisi tarkistaa, että sivuja pystyy käyttämään esimerkiksi sokeille tarkoitetuilla apuvälineillä. Pelkällä flashilla toteutetut sivut tiputtavat näkövammaiset pois matkasta, mutta samalla menevät monet mobiililaitteita käyttävät.

Usein esteettömyys toteutuu, kunhan vain joku tajuaa muistuttaa asiasta. Pitäkää asiaa siis esillä, kun viranomaispalveluita sähköistetään.

3.9.08

Pilvenpiirtäjiä Pasilaan

Pasilan alue on yksi suuria aluerakentamiskohteita Helsingissä lähivuosina. Keski-Pasilaan * pitäisi reippaasti rakentaa pilvenpiirtäjiä. Alue on ympäristöltään oikeasti korkeille rakennuksille. Erinomaiset joukkoliikenneyhteydet ovat toinen hyvä peruste.

Samalla voisi harkita kaupungin toimintojen siirtämistä Pasilaan ja kantakaupungin vanhemman rakennuskannan ottamista eläväisempään käyttöön.

*) Linkki ei välttämättä toimi. Kaupungit sivujen linkittäminen on toteutustavan vuoksi todella vaikeaa. Kyse on suorastaan läpinäkyvän hallinnon esteestä.

Eurooppalaiset listat EU-vaaleissa?

Olen hieman Eurooppa-päissäni kesäyliopiston jäljiltä, vaikka pitäisi keskittyä kunnallispolitiikkaan.

EU-politiikan ja Europarlamentin yksi ongelmista on, että kaikki poliitikot ovat edelleen vastuussa ensi sijaisesti kansalliselle valitsijakunnalleen, eivät kaikille EU-kansalaisille. Tarvittaisiin siis aidosti koko alueen laajuista poliittista tilaa ja julkisuutta.

Yksi vaihtoehto voisivat olla koko EU:n laajuiset listat. Esimerkiksi 10 prosenttia europarlamentin jäsenistä voitaisiin valita koko Euroopan laajuisilta puoluelistoilta. Ihmiset voisivat antaa kaksi ääntä: toisen kansallisessa vaalipiirissään ja toisen eurooppalaisesa.

Tämä on kohta, jossa kannatan listavaalia eli sitä, että (eurooppalainen) puolue päättää, missä järjestyksessä ehdokkaat pääsevät läpi. Muuten vain supertähdillä olisi menestymisen mahdollisuuksia.

2.9.08

Lisää mainospaikkoja

Helsinki tarvitsee lisää vapaita mainospaikkoja, joita kaikki, mutta etenkin pienen mainosbudjetin toimijat voivat käyttää. Kuvassa mainospömpeli Frankfurt an der Oderista. Muutama sata tällaista ympäri Helsinkiä, ja siis todella ympäri eli ei vain kantakaupunkiin, olisi hyvä alku.

Rahaa on, mutta mihin se käytetään?

Euroopan vihreiden kesäyliopistossa Frankfurt/Oderissa ehkä mielenkiintoisin työpaja (epävirallisten keskustelujen ohella) käsitteli EU-rahoituksen käyttöä Itä-Euroopassa. Kyseessä ovat isot rahat maailmassa, jossa jatkuvasti valitetaan rahanpuutetta. EU:n rakenne- ja koheesiorahastoissa on varoja vuosille 2007-2013 sellaiset 347 miljardia euroa. Puolan osuus yksin on 68 mrd. euroa. Lisäksi Euroopan investointipankin (EIB) sijoittaa vuodessa yli 50 miljardia euroa.

Rahojen käyttö hyvällä tavalla pitäisi siis olla aivan ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi ilmastopolitiikan vaatimia investointeja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja joukkoliikenteeseen, etenkin ratoihin, pitäisi tukea näistä rahoista. EU:n rakennerahastojen pitäisi toimia vihreän modernisaation rahastoina.

Valitettavasti tämä ei ole tilanne. Bankwatch Network on kasannut rahojen käytöstä 50 käynnissä tai suunnitteilla olevan huonon projektin listan (hintalappu 10,1 mrd. e). Esimerkiksi Puolaan halutaan rakentaa yhdeksän jätteenpolttolaitoista (1,054 mrd. e), kierrätyksen parantamiseen investointeja ei tehdä. Vastaavasti liikkenneinvestoinneissa yli puolet varoista käytetään tieliikenteeseen, vaikka EU:n liikennepolitiikan pitäisi periaatteessa lähteä tieliikenteen vähentämisestä.

Vuonna 2009 valittava uusi europarlamentti laatii uuden lainsäädännön rahastojen käytöstä. Asia pitäisi saada vaaleissa esiin, koska valtavien rahojen järkevä käyttö on Euroopan tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

EU and EIB Funding in Central and Eastern Europe: Cohesion or Collision?