25.8.08

Populismin olemuksesta

Minua kutsuttiin populistiksi edellisen viestin yhteydessä. Joskus aiemmin minulle on kerrottu, ettei kukaan ole samaa mieltä kanssani. Populismi on poliittisista leimakirveistä rakkain.

Onko väärin, olla yleisen mielipiteen puolella? Toisaalta poliitikot joutuvat toisinaan tekemään epäsuosittuja, mutta välttämättömiä päätöksiä. Useimmiten päätöksiä tosin vain väitetään välttämättömiksi.

Veronalennusten kohdistamista pienituloisille on sanottu populismiksi, vaikka tasainen alennus antaa rahaa kaikille. Kansanedustajan ei ole sallittua vastustaa kansanedustajien palkkojen korottamista. Se on aina populismia, etenkin palkankorotuksilla repostelevien lehtien pääkirjoitustoimittajien mielestä.

Populismi on yksinkertaisten vastausten tarjoamista vaikeisiin kysymyksiin, useimmiten ilman valtaa niiden toteuttamiseen. Populismi on siis usein vastuuttomuutta, siksi populistiksi leimaaminen on vallanpitäjille tärkeä väline.

2 comments:

Anonymous said...

Entäs sitten populistiksi leimaamiseksi leimaaminen?

Esitit edellisessä ketjussa äänestysikäräjan alentamista, jota kritioisiin, mielestän perustellusti. Idea on huono, vaikka se saattaa jossain määrin olla "hyvältä kuulostava" (kaikkihan olemme aina kauhean huosissamme nuorisosta ja sen vaikutusmahdollisuuksista itseään koskeviin asioihin). Sen sijaan, että olisit vastannut esitettyihin argumentteihin toteat ykskantaan, että eri mieltä olevat ainoastaan "leimaavat sinut populistiksi". Taitaa olla opittavaa sekä sinulla, että meillä kommentoijilla :-)

Tapio Laakso said...

Varmasti on :)

Toisaalta eipäs-juupas-nettikeskustelu ei ole mielestäni kauhean pitkälle kovin hedelmällistä.

Minusta 16-vuotias on kypsä äänestämään, jostain toisesta ei ole. Meillä on jotain argumentteja puolesta ja vastaan, muutamia omiani esitin. Yleisö vetäköön johtopäätökset.