25.8.08

16-vuotiaat äänestämään

16-vuotiaiden äänioikeus näyttää etenevän. Se on hyvä asia. Äänestysikärajan laskemisesta kuntavaaleissa ei ole taikatempuksi kansalaisaktiivisuuden piristämisessä, mutta pieni piristysruiske se varmasti on.

16-vuotiaiden kuntavaaliäänestämiseen liittyy se kiintoisa asia, että monet ehtivät äänestämään omalla paikkakunnallaan ennen muualle muuttamista. Tälla saattaisi saada edes pientä liikettä pahimmin jämähtäneisiin kuntiin. Toivon.

Kriitikoiden kommentteja aiheesta en ole oikein koskaan ymmärtänyt:
"Jos äänioikeusraja olisi 16 vuotta, niin 16–17-vuotiaat joutuisivat väliinputoajiksi, jolloin he voivat äänestää, mutta eivät voisi olla ehdokkaina", vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen perustelee.

Entä sitten?

19 comments:

Anonymous said...

Minä olen kyllä sitä mieltä, että 16 vuotias ei ole riittävän kypsä äänestämään vaaleissa. Ainakin omalla kohdallani tilanne oli se, että ns. omat mielipiteet ovat muotoutuneet vasta paljon 20 ikävuoden jälkeen. Sitä ennen ne heijastelivat milloin mitäkin vanhempien ajatusmaailmaa, ennakkoluuloja ja ajan henkeä.

En minä halua tehdä politiikasta nykyistä enemmän mielikuviin ja lööppijournalismiin perustuvaa, mihin äänestysikärajan laskeminen eittämättä johtaa.

Ymmärrän toki sinun näkökantasi, koska katsot itse pystyväsi keräämään nuorten ääniä populistisella argumentoinnilla ja (suhteellisen) nuorella iälläsi, mutta ei se mielestäni silti ole tapa tehdä kestävää politiikkaa.

Tiedemies said...

Olen tässä varmaan vähemmistössä suunnilleen keneltä tahansa kysyttäessä, mutta minusta äänestys- ja vaalikelpoisuusikärajaa pitäisi pikemminkin nostaa.

Ihmisen otsalohko kutistuu teini-iässä ja saavuttaa esipuberteettisen tasonsa vasta pitkälti kahdenkymmenen tuolla puolen. Ihmisen kyky tehdä harkittuja päätöksiä on parikymppisellä suunnilleen yhtä hyvä kuin 11-12- vuotiaalla. Siinä välissä impulssikontrolli on heikompi.

Kyllä lapset kerkiävät tekemään päätöksiä sitten vanhempinakin.

Herja said...

Äänestysikärajan laskeminen kunnallisvaaleissa on sikäli ongelmallista, että se entisestään korostaa eroa eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien merkityksessä. Ikäänkuin kunnallisvaalit olisivat niin vähämerkityksiset, että nuoret voivat harjoitella niissä äänestämistä kun taas eduskuntavaalit ovat ihan oikeat aikuisten vaalit. Tämä voi pitemmän päälle näkyä myös äänestysaktiivisuuden laskuna ja kunnallisvaalien väheksymisenä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vaalit ovat niin vakava asia, että jos ihmisen ei valtakunnan lain mukaan sallita ostaa alkoholia, ajaa autoa tai asettua ehdokkaaksi niin ei hänellä ole asiaa äänestyskoppiinkaan.

Tapio Laakso said...

Muistan, kuinka taannoin nuorisovaaleissa Tony Halme otti valtavan äänisaaliin. Voi sitä päivittelyä nuorison typeryydestä, mutta kuinkas sitten kävikään niissä ihan oikeissa vaaleissa.

Anonymoukselle tiedoksi, että nuori ikä on kunkin kohdalla katoava luonnonvara. Jos uudistus on voimassa seuraavissa kuntavaaleissa, ei minua niissä enää (ainakaan nuorisolain mukaan) lasketa enää nuoreksi.

Ideal Creacon Idea said...

Taidan kuulua enemmistöön.(Edustan Suomen suurinta ikäluokkaa.)

On edesvastuutonta panna 16-vuotiaita lapsia vastuuseen tulevaisuudestaan. Kun vanhin lapseni on 40, nuorin 8 ja nuorin lapsenlapseni 12 olen vahvasti sitä mieltä, että vanhemmillakin on joku vastuu. Valtaosa 16 - vuotiaista on lapsia.

Jos poliitikot eivät muuta hypeä keksi äänestysaktiivisuuden nostamiseksi ehdottaisin, että ystävällisesti poistuisivat taka-vasemmalle.

Tapio Laakso said...

Enpä usko, että 16-vuotiaat onnistuvat tulevaisuuttaan pilaamaan sen enempää kuin suuret ikäluokat ovat siinä onnistuneet. Mikä tosin ei vielä vaadi kovin paljon.

tuomoj said...

"Enpä usko, että 16-vuotiaat onnistuvat tulevaisuuttaan pilaamaan sen enempää kuin suuret ikäluokat ovat siinä onnistuneet. Mikä tosin ei vielä vaadi kovin paljon."

Tämä oli hyvä!

Äänestysiän lasku on marginaalinen toimitus, jonka hyöty tuskin kumuloituu merkittävästi nuorille ehdokkaille, joten sitä on aika turha tarkastella. Voi todentaa ihan vaikka viime EK-vaalien tuloksesta miten nuoret äänestävät nuoria..

Kypsyysastekin on aika epärelevantti koska ei 18-vuotiaan ikä mitään erityisesti todenna (kuten Tiedemies tuossa todensi). Se nyt on vain asetettu, kuten rikosoikeudellinen vastuukin (15) tai adoptioon oikeus (25). Nekin ovat noin suurinpiirtein rajoja.

Olennaista on pikemminkin se, että toimi voisi palauttaa politiikan keskiasteelle ja tätä kautta mahdollisesti kumuloituisi sitten muuhun poliittiseen aktiivisuuteen.

Tapio Laakso said...

-Väkevät viina (20)
-Sterilointi (30)

Suhtaudun aiheeseen melko kiihkottomasti, koska en usko sen muuttavan nykyistä tilannetta ratkaisevasti suuntaan tai toiseen.

Suomessa kuitenkin nuorten äänestysprosentit ovat aika surkeaa katsottavaa. Ne ovat demokratian tulevaisuuden kannalta jopa vaarallisen alhaalla. Siksikin tätä olisi syytä kokeilla.

Anonymous said...

"Suomessa kuitenkin nuorten äänestysprosentit ovat aika surkeaa katsottavaa. Ne ovat demokratian tulevaisuuden kannalta jopa vaarallisen alhaalla. Siksikin tätä olisi syytä kokeilla."

Ei olisi. Jos äänestysaste on alhainen, niin vika taitaa olla enemmän politiikassa, jota ei koeta mielekkääksi. Kyllähän "nuoriso" kuitenkin ottaa asioihin kantaa, kuten kävi esim. Lex Karpelan tapauksessa, mutta kun tällaiset asiat eivät oikein politisoidu, niin ei oikein tunnu järkevältä äänestääkään.

Toisaalta minä en pidä sitäkään ongelmana, että äänestysaktiivisuus on alhainen, sehän voi myös kertoa siitä että asioihin ollaan tyytyväisiä. Sitäpaitsi, mielestäni on valitsemisen kannalta parempikin, ettei äänestetä, ellei sille löydy hyviä perusteita. Erinnäisten julkkisehdokkaitten valitseminen poliittisista näkemyksistä riippumatta ei ole mikään tavoitetila.

Tapio Laakso said...

"Erinnäisten julkkisehdokkaitten valitseminen poliittisista näkemyksistä riippumatta ei ole mikään tavoitetila."

Mihin tämä väite perustuu, että 16-vuotiaat olisivat huomattavasti enemmän alttiita julkkisehdokkaille kuin muut äänestäjät? Ennenkaikkea, onko alttius niin suuri, että sillä on väliä?

On täysin selvää, että heikko äänestysaktiivisuus on monien asioiden tulos. Kuten jo alunperin sanoin, tämä on yksi teko, ei mikään taikatemppu.

On jonkin verran näyttöä siitä, että 16-vuotiaana monet ovat kiinnostuneempia politiikasta kuin sitten parin vuoden päästä. Meillä on myös näyttöä siitä, että ne, jotka äänestävät kerran, äänestävät myös tulevaisuudessa. Siksi äänestysikärajan alentaminen on hyvä johtopäätös.

Tiedemies said...

Miksi äänestysaktiivisuutta pitäisi nostaa? Eikö ole ennemminkin järkevää pyrkiä lisäämään osallistumista ja kiinnostumista asioista yleisemmin?

Äänestysaktiivisuus sinänsä ei ole mikään hyve. Siinä, että joku menee velvollisuudentunteesta äänestyskoppiin raapustamaan satunnaisluvun, ei ole mitään "demokratiaa". Se tuo äänestystulokseen vain kohinaa.

Tapio Laakso said...

Sanoisin, että osallistuminen ja kiinnostus asioihin yleensä kulkevat melko paljolti käsikädessä. Ne myös tukevat toisiaan. Kun on äänestänyt tulee seuranneeksi ja osallistuneeksi ehkä helpommin ja, kun osallistuu yleisesti niin sitä sitten äänestääkin.

Sinänsä olen sitä mieltä, että tärkeintä on tietysti vaikuttaminen ja osallistuminen edes jollain tavalla tai tasolla.

tuomoj said...

Tiedemies: "Miksi äänestysaktiivisuutta pitäisi nostaa? Eikö ole ennemminkin järkevää pyrkiä lisäämään osallistumista ja kiinnostumista asioista yleisemmin?"

Tämähän on viime vuosikymmenten linja juuri: lopputuloksena marssit, pamfletit, mielenosoitukset ja suuri kiinnostus vaikuttamiseen verkkoyhteisössä, joka ei tunnu kunnolla kumuloituvan siihen, että lähdettäisiin päättämään tai äänestettäisiin omia edustajia.

Anon: "Toisaalta minä en pidä sitäkään ongelmana, että äänestysaktiivisuus on alhainen, sehän voi myös kertoa siitä että asioihin ollaan tyytyväisiä."

Alpo Rusi esitti ajatuksen juuri aiemmin, että "hyvinä aikoina" onkin luontoista, että ihmiset eivät äänestä niin laajasti (=koetaan ettei tarvetta kollektiivin hallintaan, indv., tyytyväisyys järjestelmään).

Asiaa vasten ainoastaan sotii se, että juuri EU-vaalien kiinnostus on alhaisin, johon epätyytyväisyys kaikista järjestelmistä vaikuttaa olevan suurin. Tämä viittaisi, että kysymys on siitä, että ihmiset eivät tunne vaikuttavuutta (=kuntavaalien aktiivisuuden nosto on tässä suhteessa relevantein, koska edustajan ja äänestäjän kuilu on pienin näissä vaaleissa).

Tiedemies said...

Et vastannut kysymykseen.
Miksi ihmisten pitäisi vaikuttaa, jos heitä ei kiinnosta? Mitä hyvää on pelkässä äänestämisessä?

Argumentti, jonka mukaan äänestäminen on hyvä juttu koska se lisää osallistumista, on väärä. Samalla voitaisiin perustella, että jäätelö pitää kieltää, koska sen takia hukkuu ihmisiä.

antti said...

Kukaan joka ehdottaa 16-vuotiaille äänioikeutta ei ole keskustellut 16-vuotiaan kanssa vuosikausiin yhtään mistään ollenkaan.

Työssäni tapaan paljon 16-vuotiaita, ja heille olennaisinta elämässä tuntuu olevan keskiolut ja laiskottelu. Poliittinen päätöksenteko kiinnostaa hyvin harvaa, ja niistäkin hyvin harva on vielä muodostanut mitään järkevää tai perusteltua mielipidettä mistään.

Seuraavaksi varmaan poistetaan äänestämiseltä ikäraja kokonaan, niin saadaan ala-asteikäisetkin vaaliuurnille jotta saataisiin teeskenneltyä, että demokratia kiinnostaa.

Michael Perukangas said...

Julkkisehdokasargumenttia en osta. Ketkä äänestivät Mikko Alatalon, Maria Guzeninan, Tony Halmeen, Juha Miedon, Tanja Karpelan, Lasse Virenin, Marko Asellin tai Markku Uusipaavalniemen eduskuntaan elleivät niin sanotut hyvin informoidut aikuiset?

En allekirjoita sitäkään että kunnallispolitiikka kävisi demokratian koelaboratoriosta. Tämä tarkoittaisi sitä, että nuorten äänioikeus perusteltaisiin sillä, että sitä voidaan kokeilla kuntavaaleissa, koska kunnallispolitiikassa ei muka päätetä kovinkaan tärkeistä asioista.

Luulen, että ne nuoret, jotka haluaisivat äänestämällä vaikuttaa asioihin, olisivat kiinnostuneimpia äänioikeudesta presidentinvaaleissa tai eurovaaleissa, ei niinkään kuntavaaleissa. Nuoria kiinnostavat globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat, ja he kokevat että kunnallispolitiikassa päätetään heidän itsensä kannalta kovin etäisistä asioista, kuten esimerkiksi päiväkotien mitoituksista, autopaikkojen määristä tai sairaalasijoista.

Anonymous said...

Jos 16-vuotias on kypsä äänestämään, niin miksei hän ole kypsä saamaan auton ajokorttia tai ostamaan huumeita (=alkoholi, tupakka)?

Logiikka ei siis pelaa.

Kansakunnan kohtalosta voi päättää henkilö, jolla ei katsota olevan kypsyyttä tekemään päätöksiä edes omasta elämästään?

kysyy: old anonymous

Tapio Laakso said...

Hei anonyymi. Samalla tavalla voimme kysyä, miksi 18-vuotias on oikeutettu äänestämään, mutta ei ostamaan väkeviä viinoja.

Alkoholin ja tupakan kohdalla ajattelen niin, että ne ovat riippuvuutta aiheuttavia ja siten rationaalisuutta häiritseviä aineita. Siksi on perusteltua, että niillä on korkeampi ikäraja.

Myönnän, että ikärajat eivät ole kokonaan loogisia, mutta katson, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta olisi järkevää ottaa nuoret mukaan äänestämään jo aikaisemmin. Se olisi siis hyödyllisempää kuin 16-vuotiaiden päästäminen auton rattiin.

Pitäisikö meidän samalla pohtia kokonaisuutena näitä moninaisia ikärajoja?

tuomoj said...

Alkoholin ikärajat ovat tekopyhyyttä parhaimmillaan, koska suuri osa nuorista alkaa käyttää alkoholia 13-15-vuotiaina, mutta joka tapauksessa viitteelliset
laillistetut ikärajat lienevät kohdallaan, ainakin hidastavat kulutuksen kasvua ;)

Tästä tulikin mieleen se, että mikäli joskus laillistaisimme muita päihteitä kuten kannabistuotteet, mikäs ikäraja niille asetettaisiin?