31.10.06

Oaxaca-solidaarisuusmielenosoitus tänään Helsingissä

Menkaa rakkaat toverit Helsingissa tanaan, tiistaina 31.10. klo 16.30 mielenosoitukseen Meksikon suurlahetystolle (Simonkatu 12, Kamppi) sytyttamaan kynttila meidan puolestamme.

Oaxaca - Helsinki -blogi

30.10.06

Tukiryhmätapaaminen keskiviikkona

Tukiryhmäni tulevia eduskuntavaaleja varten tapaa keskiviikkona 1.11. klo 18 Hakaniemessä. Jos kiinnostaa tulla mukaan, heittäkää sähköpostia minulle (tapio.laakso [ät] iki.fi) tai vaalipäällikkö Jehki Härköselle (jehki.harkonen [ät] vihreat.fi).

Tapaaminen sisältää ruokaa, hengailua ja kampanjan pohdiskelua.

Oaxaca

Meksikon liittohallituksen joukot ovat ilmeisesti vallaneet Oaxacan viime yön aikana. Uutisista on todella vaikea päästä perille mitä oikeastaan on tapahtunut. Ilmeisesti ainakin yksi ihminen on kuollut. Popular Assembly of the Peoples of Oaxacan (APPO) mielenosoittajat näyttävät pysytelleen väkivallattoman vastarinnan keinoissa välttääkseen pahempaa verenvuodatusta.

New Yorkin Indymedian lausunto Brad Willin murhasta

29.10.06

Indymedia-toimittaja tapettiin Oaxacassa

Indymedia-toimittaja Brad Will ammuttiin Oaxacassa, Meksikossa perjantaina. Samat kuvernöörin kuolemanpertiot tappoivat myös kolme paikallista opettajaa.

Tilanne kaupungissa on erittäin kireä. Oaxaca on käytännössä ollut lakkoilevien opettajien johtaman kansannousun valtaamana jo kuukausia.

Oaxacassa oleva ystäväni kirjoittaa:
Yksi katumme naisista on saanut puhelimitse tappouhkauksen, eika uskalla lahtea kotoaan mihinkaan. Armeija uhkasi tulla kaupunkiin tanaan aamuseitsemalta ja seuraavaksi puoliltapaivin, mutta viela ei ole nakynyt. Ulkona tunnelma on rauhallinen mutta jannittynyt.

Viime yonna kiersimme viemassa ruokaa muutamille barrikadeilla. Niita on kaupungissa nytkin satoja, ja ihmiset ovat todella varustautuneita pahimpaan. Tama ei ole mikaan tavallinen pikku mellakkatilanne, tama on tilanne, jossa molotovin koktaileja on valmistettu tuhansissa kodeissa ympari kaupunkia.

27.10.06

Sana kilpailutuksesta viikonvaihteeksi

Hesari kertoi tänään veteraanien kuntoutuspisteiden vähentymisestä kilpailutuksen seurauksena.

Kilpailutus sinänsä ei ole minulle mikään punainen vaate. Harva vasemmistoliittolainenkaan on niin sosialisti, että vaatisi kaupunkia hankkimaan itselleen esimerkiksi kännykkätehtaan.

Monet perinteisesti tuotetut julkiset palvelut ovat sellaisia, joiden kohdalla kilpailutuksen hyödyt ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Erityisen kummallista minusta on, että kilpailutuksen hävinneet tahot voivat nostaa helposti oikeusjuttuja ostajaa vastaan. Minusta ostajan pitäisi saada ihan itse valita mitä ostaa. On absurdia, että kriteerit pitää pystyä asettamaan etukäteen. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa on ollut pakko valita huonompi ja halvempi vaihtoehto, koska ei olla etukäteen osattu pyytää paremman vaihtoehdon sisältämiä ominaisuuksia.

Kilpailutuksessa hinta ainoana helposti mitattavana suureena dominoi hyvin helposti laatua, ympäristöystävällisyyttä, eettisyyttä ym. tekijöitä.

Yksi kuvottavin piirre kilpailutukseen, ulkoistamiseen ja yksityistämiseen liittyvässä keskustelussa on ideologisuuden kieltäminen. Etenkin kyseisten asioiden kannattajat haluavat aina esiintyä pragmaattisuuden kannattajina. Jostain syystä näille ihmisille ei ole milloinkaan pragmaattista valita julkista vaihtoehtoa.

Panssarivauna kadunkulmassa

On jokseenkin hämmentävää törmätä panssarivaunuun Kaisaniemessä. Viereinen Unkarin kulttuurikeskus muistaa 50 vuotta sitten tapahtunutta kansannousua luomalla autenttista tunnelmaa. Itse näyttelyyn en vielä ehtinyt.

26.10.06

25.10.06

Jaksaako julkisella sektorilla olla töissä?

Hesari kertoo tänään: Hoitoalalla työskentelevillä naisilla eniten sairauspoissaoloja viime vuonna.

Julkisen sektorien ja etenkin kuntien työilmapiirissä on vakavia ongelmia. Tilanne näkyy valtaisina tuottavuuseroina eri työpaikkojen välillä. Ihmiset väsyvät työtaakan alle ja palkat ovat kehnoja. Yksi suurimmista ongelmista näyttää olevan surkea johtaminen. Siellä, missä johtaminen on parempaa, asiat sujuvat paremmin. Tämä selittää osaltaan suuria tuottavuuseroja.

Huono työilmapiiri heikentää julkisen sektorin houkuttelevuutta työnantajana. Julkisesti tuotettuja palveluita on paha ylläpitää, jos kukaan ei halua tulla töihin. Erityisen vakavaksi tilanteen tekee se, että suuri osa nykyisistä työntekijöistä on pian siirtymässä eläkkeelle.

24.10.06

Joustavat työt

Vielä pari sanaa joustavasta työstä saamani palautteen perusteella.

Työntekijöiden aseman heikentämistä pakkojoustoilla ja joustavissa työsuhteissa olevien aseman parantamista ei pitäisi asettaa vastakkain. Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiseen on puututtava. On myös tehtävä määräaikaisten töiden tekemisestä helpompaa ja turvallisempaa.

Olen varmasti syyllistynyt tähän itse pahastikin. Samoin joustavuudesta tulee joskus rakennettua romantisoituja nomadisten subjektien mielikuvia.

Monesti taloudellista pakkoa käytetään joustavoittamista perustelevana uhkakuvana, jonka todellisuus voi olla vähintäänkin kyseenalainen. En kuitenkaan ymmärrä sellaista lähtökohtaa, että joustavissa työsuhteissa elämisen helpottaminen olisi työelämän huonontamisen edessä antautumista.

Avoin globaali talous, tietopohjainen tuotanto ja elämäntapojen monimuotoistuminen tarkoittavat, että ihmisten tilannetta parantavia vaatimuksia on mietittävä myös uuden tilanteen näkökulmasta. Tietenkin poliittiseksi linjaksi voi valita siirtymisen kansallisesti säänneltyyn talouteen (oma raha, kontrolloidut pääomaliikkeet, tullit jne.) kuten jotkut ovat tehneet - itse en kuitenkaaan tätä kannata.

Joitain konkreettisia vaatimuksia:
-Erilaisten työn muotojen, opiskelun, työttömyyden, vanhemmuuden ym. yhdistämistä ja välillä liikkumista pitää helpottaa. Jos työtön nyt menee esimerkiksi opiskelemaan, tuet katkeavat heti, mutta uusia saa vasta uuden byrokratiakierroksen jälkeen.

-Joustavien työntekijöiden pitäisi saada mahdollisimman helposti samat edut, jotka koskevat vakituisia työntekijöitä. Esimerkiksi ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pitäisi päästä myös pätkätöistä. Etuuksia (esim. vanhempainetuudet) pitäisi myös irrottaa työ- ja ansiohistoriasta.

-Joustavuudesta pitäisi maksaa siinä missä esimerkiksi kokemuksesta. Se, että työntekijä on koska tahansa valmis ryntäämään töihin lyhyellä varoitusajalla, on yritykselle tärkeä asia ja siitä pitäisi myös maksaa.

-Pienyrittäjät pitäisi saada sosiaaliturvan piiriin.

Maailman meno...

-Yhdysvallat näyttää häviävän terrorismin vastaisen sodan kaikilla rintamilla. Afganistanissa vastarinta Nato-joukkoja vastaan kasvaa jatkuvasti. Irak on sisällissodassa ja tilanne menee vain pahemmaksi.
-Pohjois-Korea hankki ydinaseen ja kukaan tuskin voi asialle mitään.
-Tässä tilanteessa Irania tuskin kiinnostaa pätkääkään kenenkään uhkaukset.

Hyvinpä hoitivat jenkkien neokonservatiivit tätä globaalia turvallisuutta syyskuun 11. päivän jälkeen...

Tukholma

Vietin pitkän viikonlopun Tukholmassa tapaamassa vanhoja tuttuja. Osallistuin myös keskustelutilaisuuteen, jossa pohdittiin prekarisaatiota ja globalisaatioliikkeen perintöä. Itse puhuin perustulosta.

Ruotsalaisilla tutuilla, jotka toimivat syndikalistisessa ammattiliitossa SAC:ssa, oli kiinnostavia ajatuksia työtaisteluista. Heidän taktiikkanaan on ollut laajentaa konfliktit työpaikan ulkopuolelle. Jos liiton jäsen joutuu työpaikalla ongelmiin, tuen ei tarvitse tulla työpaikan sisältä vaan se tulee ulkoa mielenosoitusten ym. keinojen muodossa.

Ruotsalainen yhteiskunta on oikeiston vaalivoitosta huolimatta kaikinpuolin systemaattisesti enemmän vasemmalla kuin Suomi. Jotenkin Suomessa esimerkiksi työväenluokasta puhuminen ei ole enää kovin muodikasta.

20.10.06

Suomen Al Gore

Heinäluomaa tituleerataan Suomen Al Goreksi. Onkohan Oras Tynkkynen sitten Suomen Arnold Schwarzenegger?

18.10.06

SAK perustulosta

SAK:n hallitusohjelmasta puuttuvat kokonaan ehdotukset perusturvan uudistamiseksi. Etujärjestön näkökulmasta tämä tietenkin on luonnollista, mutta SAK:n vaikutusvallan omaavan järjestön toivoisi olevan kiinnostunut myös heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.

Perustuloa SAK sen sijaan kommentoi lyhyesti (s. 32). Ilmeisesti keskustelu on todella lyönnyt läpi. "Toisin kuin perustuloajatteluun, ei kannattamaamme hyvinvointimalliin kuulu vain etuuksien jakaminen vaan myös hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut kuten koulutus, kuntoutus, työvoimapalvelut ja sosiaalityö. Jos sosiaaliturvassa ihmisiä ei enää eroteltaisi minkään syyn perusteella, kuinka eri tyyppisten palvelujen tarpeessa olevat ihmiset löydettäisiin? Perustulo johtaisikin kahteen huonoon tulokseen: tukea valuisi paljon niille, jotka sitä eivät tarvitse ja toisaalta tukea tarvitsevat jätettäisiin entistäkin enemmän omilleen.

SAK:n pätkä on tietysti vain raapaisu, jolla koko kysymys halutaan kuitata muutamalla retorisella heitolla. Vastaanpa kuitenkin.

Sosiaalityön puolella perustulo vapauttaisi sosiaalityöntekijöiden resursseja rahan jakamisesta ja ihmisten kontrolloimisesta auttamiseen esimerkiksi jalkautuneen sosiaalityön muodossa. Työvoimahallinnon puolella tilanne on sama. Valtavat määrät resursseja käytetään erilaiseen kontrolliin ja nöyryyttämiseen, jota sitten kauniisti kutsutaan aktiiviseksi työllistämispolitiikaksi.

Perustulon ajatus on resurssoida ihmisiä auttamaan itseään ja mahdollistamaan erilaisia valintoja. Ainakin itse olen taipuvainen uskomaan, että näin saadaan parempia tuloksia kuin pakolla ja kontrollilla.

Mainittakoon myös, että perustulomalliin kuuluu myös verotuksen uudistaminen. Perustulo maksetaan jokaiselle, mutta se ei tarkoita, että jokainen saisi nykyisten tulojensa lisäksi perustulon verran lisää rahaa käteen.

SAK:n hallitusohjelmatavoitteet

SAK julkaisi hallitusohjelmatavoitteensa.

Mukana on paljon kannatettavia asioita. Esimerkiksi se, että erilaisissa työsuhteissa työskenteleville on taattava samat oikeudet, on erinomainen vaatimus. Myös ay-liikkeen kanneoikeus on hyvä ajatus. Näin puuttuminen selkeisiin sopimusrikkomuksiin ei olisi yksittäisen työntekijän rohkeuden varassa. Nykyäänhän monet työelämän ongelmat eivät johdu huonosta lainsäädännöstä vaan siitä, että lakeja ei noudateta.

Sitten yksi erimielisyys.

"Kaiken säädettävän lainsäädännön perusteena tulee kuitenkin edelleen olla toistaiseksi voimassa olevat ja kokoaikaiset työsuhteet. Pätkätöistä aiheutuvia haittoja on vähennettävä lisäämällä toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita sekä vähentämällä vastentahtoista osa-aikatyötä[..]" (s. 25)

Ensin disclaimer vasemmiston suuntaan. En hyväksy työvoimakustannusten alentamista pätkätöillä kikkailemisen avulla, perusteettomia määräaikaisuuksia tai ylipäätänsä prekariaatin kehnoa kohtelua.

Väitän kuitenkin, että yllä oleva SAK:n lähtökohta kaiken lainsäädännön perustaksi aiheuttaa suuria ongelmia. Talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi emme tule pääsemään joustavuudesta eroon missään näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Sen sijaan, että lähtökohdaksi otetaan kaikista pätkätöistä ja joustavasta työstä eroon hankkiutuminen keinolla millä hyvänsä, pitäisi rakentaa keinoja pätkätyön riskien hallintaan ja jakamiseen. (Väännän aiheesta mielelläni pitkään ja hartaasti jokaisen halukkaan demarin kanssa =)

EU energiansäästötalkoisiin

EU:n komissio julkistaa huomenna energiansäästöohjelmansa. Tarkoituksena on saada EU:n energialaskuun 100 miljardin euron vuotuiset säästöt. Tarkoituksena on mm. säätä energiatehokkuuden minimitasot joillekin keskeisille laitteille. Huomiota kiinnitetään mm. sähkölaitteiden valmiustilojen sähkön kulutukseen.

Toivottavasti paperi on oikeasti hyvä. Suomessa kuulee aivan liian usein toisteltavan, että säästämisestä ei olisi todelliseksi energiapoliittiseksi vaihtoehdoksi.

14.10.06

Iloa sekä pari sanaa Puolueen kannattajista

Kasvi ja Hinkstoona iloitsevat hedelmöityshoitolakiäänestyksen tuloksesta. Kasvin kommentti on osuva:
Ilkeästi voisi sanoa, että toiselle ryhmälle isyyteen riittää viisi minuuttia, toiselle vasta koko elämä.


Vilkuilin läpi tutkimusta 2003 eduskuntavaaleista Helsingissä (pdf). Tutkimus sisältää mm. tietoa eri puolueiden kannattajien sosioekonomisesta asemasta (mittarina on korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä).

Keskustanuorten Riku Eskelinen vastasi taannoiseen esitykseeni puolueiden eroista Vihreiden osalta mm. näin: Vihreät muodostuu enimmäkseen korkeasti koulutetuista ja hyvin toimeentulevista kaupunkilaisista. Vaikka Vihreät puhuvat paljon heikomman väestön tilasta, eivät vähäosaiset näy puolueessa. Vihreät on yksi homogeenisimmista puolueistamme, rumasti sanottuna elitististen piirien liike.

Melkein uskoin itsekin kliseen Vihreistä akateemisesti koulutettujen puolueena. Yllä mainitsemani tutkimus kumoaa tämän näkemyksen. Vihreiden kannatus ei ole lineaarisesti riippuvainen äänestysalueen koulutusrakenteesta. Vihreät näyttävät tavoittavan kaikenlaisia ihmisiä mikä on erinomainen asia.

13.10.06

Hyvä hedelmöityshoitolinja jatkuu

Eduskunta äänesti aiemmin tänään luvuin 105-83, että naisparit ja itselliset naiset ovat myös jatkossa oikeutettuja hedelmöityshoitoja. Hyvä näin. Yrityksestä huolimatta konservatiiviset voimat eivät pärjänneet. Tästä kiitos mm. kolmen suuren puolueen puheenjohtajille, jotka ajoivat edistyksellistä linjaa.

Tulokset vielä puolueittain (ei tarkoittaa sallivaa linjaa):

Keskustan eduskuntaryhmä Jaa:37 Ei:13
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Jaa:12 Ei:40
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä Jaa:21 Ei:17
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Jaa:3 Ei:16
Vihreä eduskuntaryhmä Jaa:0 Ei:13
Ruotsalainen eduskuntaryhmä Jaa:2 Ei:6
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Jaa:6 Ei:0
Perussuomalainen eduskuntaryhmä Jaa:2 Ei:0

Pamukille kirjallisuuden Nobel

Turkkilainen kirjailija Orhan Pamuk sai eilen kirjallisuuden Nobelin. Valinta on hieno. Olen varmasti aiemminkin hehkuttanut Pamukia. Itse olen lukenut hänen teoksensa Lumi, joka kertoo hienolla tavalla islamismin ja sekulaarin Turkin ristiriidoista. Fiktio on joskus parempi väline asioiden kuvaamiseen kuin pino tietokirjallisuutta.

12.10.06

Tilaisuuksia

..olen onneton otsikoiden keksijä väsyneenä.

Asevelvollisuus. Eilen olin puhumassa Maanpuolustustiedotuksen asevelvollisuutta käsitelleessä seminaarissa. Tapahtuma oli varsin onnistunut. Nostin esiin tarvetta ottaa "uudet uhat" (esim. ilmastonmuutos) aidosti vakavasti. Lisäksi puhuin valikoivampaan asevelvollisuuteen siirtymisen puolesta. Otin myös esiin, että asepalveluksen rekrytointipohjaksi tulisi tasa-arvoisesti koko ikäluokka (eli myös naiset), määrällisesti palvelukseen astuisi kuitenkin vähemmän henkilöitä kuin nykyisin. Muutamat seminaarissa esitetyt puheenvuorot tasa-arvosta hakivat älyllisessä epärehellisyydessään vertaisiaan: "Asepalvelus ei ole tasa-arvo kysymys. Se on rajattu tasa-arvolainkin ulkopuolelle."

Hedelmöityshoidot kaikille. Osallistuin toivottulapsi.comin järjestämään mielenosoitukseen hedelmöityshoitojen sallimiseksi kaikille myös jatkossa. Iloisen ja värikkään mielenosoituksemme rinnalla oli myös kymmenkunta vastamielenosoittajaa, jotka halusivat kertoa, että jotkut perhemallit ovat toisia huonompia. Huomisessa äänestyksessä punnitaan esimerkiksi se, onko keskusta todella liberaali puolue kuten jotkut helsinkiläisaktiivit ovat viime aikoina väittäneet - vai jotain aivan muuta.

Viikin ja Pihliksen vihreät Illalla olin tapaamassa Viikin ja Pihlajanmäen alueen vihreitä aktiiveja. Pihlisläisenä ehdokkaana pitää tietysti tuntea myös paikalliset toimijat ja ongelmat. Puhuimme matalalattiabussien kasvavasta tarpeesta (vanhemmat rattaiden kanssa ja vanhukset rollaattoreilla jäävät muuten pysäkille) ja työn muutoksesta. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla ja pohtia pienyrittäjyyden (esim. yhden henkilön toiminimet) ongelmia ja suhdetta sosiaaliturvaan ja perustuloon. Joustavien työntekijöiden, pienyrittäjien, yrittämisen helpottamisen ja perusturvasta huolehtimisella on erittäin kiinnostavia rajapintoja.

10.10.06

Kunnon perustulovääntö eilen

Eilisessä HYY:n järjestämässä "Hyvinvointivaltion tulevaisuus ja perustulo" -seminaarissa käytiin kunnon vääntö aiheesta. Toivottavasti keskustelu oli yleisön mielestä yhtä viihteellinen kuin, miltä se minusta panelistina tuntui. Muut keskustelijat olivat Lauri Holappa (demarinuoret), Lasse Holopainen (kansalliset ylioppilaat), Kimmo Kamppari (keskustaopiskelijat) ja Juho Lindman (sitoutumaton vasemmisto).

Keskustelusta nousi kaksi asiaa, joista käytiin erityisen kovaa vääntöä:

1) Johtaako vastikkeeton raha siihen, että kukaan ei tee enää töitä? Etenkin keskustan ja kokoomuksen edustajat näkivät vastikkeettoman rahan suurena uhkana koko yhteiskunnalle. Porvarit ajattelevat sosiaaliturvan roolin viimesijaisena apuna, joka tulee hätiin vasta, kun henkilö on kyvytön huolehtimaan itsestään. Silloinkin avun tarve on kyettävä todistamaan. Toinen keskeinen jakolinja tästä "vapaamatkustajan ongelman" näkökulmasta tuntuu olevan kiista resurssointi vs. kannustaminen / kontrolloinen /pakottaminen.

2) "Kaikki vauraus syntyy työstä" on usein kuultu ja toisteltu ajatus. Voinen hyväksyä tämän väitteen. Mutta mitä on työ? Tämä kysymys on huomattavasti ongelmallisempi. Paneelissa porvarit pyrkivät trivialisoimaan ongelman siihen, että perustulon kannattajat haluavat maksaa ihmisille harrastustoiminnasta. Työn ja tuotannon muutosta tutkineet ovat kuitenkin varsin hyvin huomanneet, että tuotoksen arvo suhteessa tuotantopanosten arvoon ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. se, että yhä useammin tuotanto on aineetonta eikä vain määrällistä. Porvarit lähtivät siitä, että se, mistä markkinoilla maksetaan, on tuottavaa ja arvokasta. No, hoivatyö on yleensä se ensimmäinen esimerkki tätä näkökulmaa vastaan, mutta paljon muitakin löytyy.

Yritän palata kumpaankin teemaan vielä myöhemmin.

Lauri Holapan vasemmistososiaalidemokraattisen näkökulman keskeisenä ongelmana oli mielestäni kaipuu 1960-70 -lukujen keynesiläiselle kultakaudelle. Joustavaa työtä tekevien auttaminen nähdään käsien nostamisena pystyyn, kun pitäisi löytää kaikille pysyvät kokopäiväiset työpaikat. Oma väitteeni on, että kultakauden "fordistinen" tuotantomalli kriisiytyi itsessään, ei minkään uusliberalistisen juonen vuoksi. On keksittävä uusia välineitä hyvinvoinnin jakamiseen, ei mietittävä, miten päästä takaisin teollisen tuotannon aikakauteen.

9.10.06

Muistotilaisuus ja muita menoja

Tehtaankatu täyttyi eilen illalla Anna Politkovskajaa muistamaan tulleista. Tilaisuus oli kaunis.

Aamulla olin nauhoittamassa Pikkuparlamentti-ohjelmaa radioon. Porvariyhteistyötä käsittelevä ohjelma tulee ulos huomenna. Varsin vauhdikasta keskustelua viiden suurimman puolueen nuorten edustajien kesken.

Äsken osallistuin opintotuen korottamista vaativaan mielenosoitukseen ja illalla pitäisi vielä mennä puhumaan perustulosta.

7.10.06

Sunnuntaina kynttilämielenosoitus Anna Politkovskajan muistoksi

Huomenna sunnuntaina klo 19 Helsingissä Venäjän suurlähetystön (Tehtaankatu 1) edessä järjestetään hiljainen kynttilämielenosoitus Anna Politkovskajan muistoksi.

Järjestää Suomen PEN

Anna Politkovskaja murhattu

Uutiset kertovat, että Tshetshenian sodan kriitikkona tunnettu venäläinen toimittaja Anna Politkovskaja on murhattu.

en osaa sanoa mitään, olen vain hyvin surullinen

4.10.06

Sijoittajat kiinnostuivat ilmastonmuutoksesta

Tämän päivän Financial Times kertoo: "Investors are taking the lead to help save the planet". Institutionaaliset sijoittajat (eläkerahastot ym.) ovat muodostaneet ryhmän nimeltä Institutional Investors Group on Climate Change. Ryhmä hallinnoi 1260 miljardin euron sijoituksia. Ryhmän tarkoituksena on tuoda ilmastoriskien arviointi mukaan sijoituspäätöksiin sekä kannustaa sijoittajia ja hallituksia siirtymään matalapäästöiseen talouteen.

Ryhmän allekirjoittama lausunto:
Investor Statement on Climate Change (pdf)

3.10.06

Keskustelua perustulosta torstaina ja maanantaina

On tulossa pari perustuloaiheista keskustelutilaisuutta:

Perustulo prekariaatin näkökulmasta

Keskustelutilaisuus Helsingissä 5.10.2006.

Euromayday avasi Suomessa keskustelua perustulosta uutena oikeutena,
joka vastaisi ihmisten kokemusta työn ja elämän todellisuudesta.

Vaalit lähestyvät. Miten poliitikot vastaavat uuden työvoiman tarpeisiin ja vaatimuksiin?

Keskustelemassa:

Outi Alanko-Kahiluoto (Helsingin vihreiden puheenjohtaja)
Markus Mustajärvi (kansanedustaja, Vasemmistoliitto)
Jukka Peltokoski (Megafoni-verkkolehti)
Jussi Vähämäki (tutkimusjohtaja, Chydenius-instituutti)

Paikka: Korjaamo, Töölönkatu 51 B.
Aika: Torstai 5.10.2006 klo 18.00


"Perustulo ja suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus"

Aika: Maanantai 9.10. klo 18-20
Paikka: Tiedekuntasali, Vanha ylioppilastalo (Mannerheimintie 3)

HYYn poliittiset järjestöt järjestävät maanantaina 9.10 yhteispoliittisen
keskustelutilaisuuden suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

Tilaisuus toteutetaan paneelikeskusteluna, jossa keskustelijoina:
Lauri Holappa (Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys OSY)
Lasse Holopainen (Kansalliset Ylioppilaat KansY)
Kimmo Kamppari (Helsingin keskustaopiskelijat HeKO)
Tapio Laakso (HYY:n vihreät HyVi)
Juho Lindman (Sitoutumaton vasemmisto SitVas)

Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen
Yhdistys, Kansalliset Ylioppilaat, Helsingin keskustaopiskelijat,
HYY:n vihreät ja Sitoutumaton vasemmisto.

Langattoman netin ilo

Teen usein töitä kahviloissa, nytkin. Jostain syystä eloisassa ympäristössä on helppo keskittyä. Hommat vaativat kuitenkin langatonta nettiä. Onneksi näitä paikkoja löytyy Helsingistä jo muutamia. Ylioppilaskunnan omassa kahvilassa eli Vanhan Ylioppilastalon kuppilassa homma sen sijaan on (taas kerran) hoidettu päin seiniä. Netti on maksullinen, joten eipä Vanhalla juuri näy ihmisiä koneiden kanssa istumassa. Langattoman verkon ilmaisuus alkaa olla jo vähän oletusarvo, rahaa sillä on aika vaikea tehdä. Tulevaisuudessa vielä vähemmän, kun avoimet verkot yleistyvät kaupungissa.

Afganistan

Afganistanin tilanne näyttää menevän todella pahaan suuntaan. Ilmeisesti ainakin yhtenä ongelmana on amerikkalaisten joukkojen täysin suhteeton voimankäyttö (kokonaisten kylien tuhoamista "talebaneina" ym.). Muistan jo sodan alkupuolelta kuulemani suomalaisen upseerin haastattelun, jossa hän kertoi amerikkalaisten olevan heille lähinnä turvallisuusuhka. Ongelmana oli, että amerikkalaiset suhtautuivat kaikkiin paikallisiin lähtökohtaisesti vihollisina. Suomalaiset sen sijaan pyrkivät näissä operaatioissa aina luomaan hyvät suhteet paikalliseen väestöön.