31.8.06

Takaisin kotona

Varsovan tasa-arvoa käsitellyt seminaari oli mielenkiintoinen ja ideoita herättävä. Nyt on aika väsynyt olo ja flunssa käy päälle. Pitäisi kuitenkin mennä huomenna Lappeerantaan puhumaan EU:n ulkoministerikokouksen varjotapahtumaan ja lauantaina on Vinon hallituksen kokous.

Puolan poliittinen tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Oikeistohallituksella on käynnissä suoranainen hyökkäys demokratian instituutioita kohtaan. Yritän kirjoittaa tästä myöhemmin lisää.

27.8.06

Kommenttimoderaatio

Jahas, ilmeisesti joku piste on taas ylitetty, kun blogiin aletaan postaamaan törkyä. Pistin moderoinnin toistaiseksi päälle.

Aamulla lähden Varsovaan Euroopan vihreiden nuorten eli FYEG:n tasa-arvoseminaariin.

25.8.06

Hallituksen opintotukipolitiikka herättää kiivaita reaktioita

Lehti: Haistakaa hallitus pitkä vittu

Opintotuki sekä hieman kapisesta 60-luvusta

Hallituksen päätös leikata opintotukimäärärahoja noin 8 miljoonalla eurolla on aiheuttanut raivoa opiskelijoiden keskuudessa. ViNO:n kannari ja SYL:n kannari aiheesta.

Sailas puolestaan hyökkää bioenergiaa vastaan. Surullista. Suomessa ja maailmassa kaivataan kuumeisesti kestävämpää energiapolitiikkaa. Rakennemuutos ei synny itsestään tai pelkästään "vapailla markkinoilla". Tarvitaan päättäväisiä julkisen vallan toimia. Aloittaa voisi esimerkiksi myöntämällä investointitukea öljylämmityksen vaihtamiseen pelletteihin.

Sitten hieman 60-lukuangstia.

Vietin kerrankin taiteidenyötä taiteen parisssa. Villa Kivessä keskusteltiin aiheella "Helsinki haasteena - Pääkaupunkiseudun kirjalliset ja kulttuuriset kiistat 1950-luvulta 2000-luvulle." Märta Tikkasen ja Lassi Nummen keskustelu 1950-luvusta oli hyvä, etenkin Märta Tikkanen oli loistava.

Mutta se kuuskytluku. Keskustelijoina olivat Aulikki Oksanen ja Sirpa Kähkönen. Kiistojen sijasta homma meni niin omahyväiseksi hehkutukseksi ja kuuskytlukulaisten hännän nostamiseksi, että alkoi kuvottaa. Tietty he kumosivat vanhat auktoriteetit, mistä kiitos, mutta hei, jotain itsekritiikkiä. Ensin yhdessä lauseessa puhutaan eliittitaiteen kaatamisessa ja seuraavassa paheksutaan nykyistä viihteellistymistä. Voisiko tässä olla jotain syy-seuraussuhdetta?

No ehkä sitä itsekin kyllästyttää ihmisiä kertomalla Prahan-Göteborgin-Genovan tarinoita...

No lainattakoon Aulikki Oksasen ihan hyvää läppää miesten kohtalosta 60-luvulla. Oksasen mukaan suomalainen mies menetti 60-luvulla kaksi kovin tärkeää asiaa - kotiäidin ja hevosen.

24.8.06

Bisnes kaipaa naistutkijoita

..tai ylipäätänsä yhteiskuntatieteilijöitä, jotka ovat perillä ihmisten moneudesta.

Olin eilen tutustumassa suureen tietoliikennealan yritykseen. Keskustelussa nousivat esiin markkinoinnissa käytetty kuvasto ja se, kenelle tuotteita suunnataan. Bisnes on muuttumassa yhteiskunnallisemmaksi. Enää ei riitä, että insinöörit puskevat ulos teknistä vimpainta. On pyrittävä myös sosiaalisiin innovaatioihin ja ymmärrettävä käyttäjien suhteita, tuotteiden ja palveluiden luomia merkityksiä ja vaikeuksia. Näihin tarpeisiin löytyy vastauksia yhteiskuntatieteilijöiltä (ehkä työttömyyden uhka onkin kummallisia aloja opiskelevilla sittenkin pienempi kuin voisi ajatella).

Tuli vain kyseisen yrityksen mainomateriaalia ja kuvastoa silmäillessä mieleen, että kovin on konservatiivinen ihmiskuva edelleen vallalla. Valkoisen heteroydinperheen rinnalle voisi välillä tuoda myös muuta kuvastoa.

Mieleen nousevat ne 1950-luvun visiot uljaasta tulevaisuudesta lentävine autoineen ja keittiörobotteineen. Silti kaiken tekniikan keskellä puuhasi uskollisesti kotiäiti. Futurismi näyttää olevan teknisten vimpaiden osalta paljon helpompaa kuin sosiaalisten suhteiden kanssa.

22.8.06

Evoluutio

Hesari kertoo, että varsin moni suomalainen suhtautuu evoluutioteoriaan kovin epäillen. 30% pitää kehitysoppia vääränä. Tietenkin tieteen suhteen pätee se, että todellisuus on todellisuus, vaikka siihen uskoisi 1% kansasta. On kuitenkin todella surkeaa, jos täälläkin on ryhdyttävä tuhlaamaan aikaa "älykkään suunnittelun" vastustamiseen.

Itse olen viime aikoina viehättynyt enemmän Lentävä Spagetti Monsteri -teoriasta.

20.8.06

Ei politiikkaa sunnuntai-iltana

-Olin perjantaina häissä. Hurjaa, kun ystävät alkavat mennä naimisiin.

-Arg Goes Kapakka on hieno taidetapahtuma. Olin eilen Vanhalla katsomassa Giant Robottia ja suomiräppäreitä. Varsinkin beatbox-tyyppi Felix oli huippu. Käsittämättömiä ääniä voi ihminen saada itsestään aikaiseksi.

-Tänään oli siivouspäivä. Pyykin määrä oli massiivinen.

-Ensi viikolla ajattelin mennä fuksitapaamiseen. Se on hiukan hassua, kun pohdin kandityön aloittelemista. Olen tästä syksystä alkaen virallisesti talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelija saatuani paikan opintosuoriuksen perusteella.

18.8.06

Kaksijakoinen maanpuolustus

Olin tänään suunnittelemassa seminaaria asevelvollisuuden tulevaisuudesta. Suomen doktriini on kummallisesti kaksijakoinen. Uusista uhista ja turvallisuusympäristön muutoksesta puhutaan paljon. Tästä huolimatta oleellista on "uskottava, itsenäinen maanpuolustus", josta selkeästi erillään on ulkomailla tapahtuva kriisinhallinta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa maanpuolustuksen tärkeimpänä asiana nähdään juuri kriisinhallinta.

Puheista huolimatta Venäjän haamu vaikuttaa edelleen kovasti maanpuolustusajatteluun Suomessa. Tämä on ymmärrettävää, mutta ongelmaksi muodostuu helposti uusien uhkien vähätteleminen. Ihan kansallisen turvallisuuden näkökulmasta Sosnovyi Borin ydinvoimala vain on todellisempi uhka kuin massiivinen maahyökkäys.

17.8.06

Kokonaiset vastaukset Hesarin kyselyyn "tulevaisuudentoivoille"

Mainitsin aiemmin Hesarin kyselystä mahdollisille tulevaisuuden poliitikoille. Sinin esimerkkiä seuraten julkaisen tässä vastaukseni kokonaisuudessaan.

1. Mitkä tärkeät aiheet jäävät nykyisten päättäjien asialistan ulkopuolelle?

Työelämän muutosta ja etenkin nuoria koskettavaa toimeentulon ja tulevaisuuden epävarmistumista ei edelleenkään oteta tosissaan. Pitäisi tunnustaa, että tuottavaa työtä tehdään myös savupiipputeollisuuden ulkopuolella, jopa kokonaan palkkatyön ulkopuolella. Työelämän muuttuminen vaatii muutoksia myös sosiaaliturvaan, joka rakentuu ajatukselle siitä, että kaikilla on vakituinen ja kokopäiväinen työpaikka.

Vihreiden avaus tässä keskustelussa on ollut perustulo. Joka tapauksessa järjestelmää on uudistettava ja yksinkertaistettava niin, että se vastaa työelämän monimuotoista todellisuutta. Poliittinen vasemmisto on ajautunut umpikujaan työelämäpolitiikkansa tai pikemminkin sen puutteen kanssa. Toisaalta pitäisi ratkaista massatyöttömyys, mutta ainoa keino näyttää olevan työhön pakottaminen hinnalla millä hyvänsä - jotakin mitä vastaan vasemmisto on aina ollut.

2. Mitä arvoja nuorten pitäisi ajaa läpi yhteiskunnassa?

Nuorten pitäisi pystyä vakiinnuttamaan ihmisten erilaisuuden ja tasa-arvoisuuden kunnioittaminen yhteiskuntaan. Esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen ei edelleenkään ole mikään itsestäänselvyys. Nuoret voivat kuitenkin muuttaa tämän sitä mukaa, kun äijävallan pahimmat linnakkeet murtuvat. Toivon myös, että muutamien vuosien päästä ei tarvitse enää käydä keskusteluja siitä, onko jokin perhemalli toista parempi.

Toinen tärkeä asia on sukupolvien välisen vastuun ajatus. Tämä tarkoittaa vastuuta syntymättömien sukupolvien hyvinvoinnista. Maapallosta pitää olla jotain jäljellä myös heille. Yhtälailla kyse on vanhenevasta väestöstä huolehtimisesta, mutta se ei voi tapahtua nuoria kurjistamalla.

3. Pitäisikö Turkki hyväksyä EU:n jäseneksi? Pitäisikö EU:n laajentua vielä Turkin jälkeen?

Jos ja kun Turkki jonain päivänä täyttää EU-jäsenyyteen vaaditut kriteerit, maan jättämiselle EU:n ulkopuolelle ei ole mitään perusteita. Turkin sisäisen kehityksen kannalta neuvottelut EU-jäsenyydestä on yksi parhaista mahdollisuuksista edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja vakautta.

En koe järkeväksi asettaa EU:n laajentumiselle etukäteen mitään absoluuttisia rajoja. Ensin on nähtävä miten nykyinen 25 jäsenmaan unioni toimii ja mihin suuntaan se kehittyy. Joka tapauksessa näen integraation etenemisen muodossa tai toisessa EU:n lähialueille myönteisenä mahdollisuutena.

4. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Tai kehittää EU:n yhteistä puolustusta?

Suomen Nato-jäsenyyttä perustellaan yleensä tarpeella olla mukana pöydissä, joissa asioista päätetään. EU:ssa harjoitettu ytimiin pyrkiminen kaikkeen myöntymällä osoittaa kuitenkin lähinnä sen, että on oikeastaan aivan sama, onko Suomi pöydissä joissa päätetään, kun kuitenkin ollaan kohteliaasti hiljaa.

En näe Suomen liittymiselle Natoon mitään perusteita nykyisessä tilanteessa. Ylipäätänsä ajatus, että turvallisuus syntyy sotilaallisesta yhteistyöstä on kotoisin vanhasta maailmasta. On tärkeämpää miettiä vastauksia ympäristökatastrofien tai pandemian kaltaisiin uusiin uhkiin, joiden edessä pommikonelaivueet ovat voimattomia. Suuren sotilaallisen voiman kehittämisen sijasta EU kykenee luomaan parhaiten turvallisuutta pyrkimällä poistamaan konfliktien syitä ja puuttumalla orastaviin ongelmiin ajoissa.

5. Pitäisikö homoille sallia adoptio?

Tietenkin. Tärkeintä lapselle on huolehtiminen ja välittäminen, ei perhemuoto. Kaikkien perheiden ja ihmisten pitäisi olla tasa-arvoisia.

6. Ovatko tuponeuvottelut tarpeen?

Neuvottelut ovat varmasti aina päätösten tekemiseksi tarpeen. Valitettavasti tuntuu, että aidosti solidaaristen ratkaisujen sijasta viime vuosina on keskitytty takaamaan lähinnä tiettyjen avainalojen etuja - niin työntekijä- kuin työnantajapuolilla. Suurteollisuuden sijaan välillä olisi aiheellista kiinnittää huomiota pienten- ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksiin ja naisvaltaisten alojen palkkakuoppiin.

7. Pitäisikö ydinvoimaa lisätä? Tai luopua siitä?

Ydinvoimaa ei pidä rakentaa lisää ja nykyisisten voimaloiden ikääntyessä siitä on luovuttava kokonaan. Ydinvoiman suurin uhka ympäristölle on tälle hetkellä se, että ydinvoimaa kaupataan taikatemppuratkaisuna ilmastonmuutokseen - jotta mitään ei oikeasti tarvitsisi muuttaa.

Sekä vihreät että ympäristöjärjestöt ovat esittäneet toimenpideohjelmia, joiden avulla päästään ilmaston kannalta kestävään tilanteeseen ilman ydinvoimaa. Ne, jotka haluavat lisää ydinvoimaa eivät ole esittäneet ilmaston kannalta kestäviä suunnitelmia edes ydinvoiman kanssa.

Iranin kriisi osoittaa hyvin kuinka mahdoton ratkaisu ydinvoima on, jos energiahuoltoa katsotaan globaalista näkökulmasta. Tämän vuoksi Suomen on oltava ensimmäisten joukossa kehittämässä sellaista yhteiskuntaa, jonka energiaratkaisut toimivat esimerkiksi Iranissa, Venäjällä tai Indonesiassa.

8. Pitäisikö kirkko irrottaa nykyistä selkeämmin valtiosta?

Pitäisi pyrkiä siihen, että kaikki uskontokunnat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Pitkällä tähtäimellä tämä tarkoittaa, että kahdella kirkolla ei voi olla erityisasemaa suhteessa valtioon. Monikulttuuriseksi muuttuvassa maailmassa on tärkeää etteivät jotkut uskontokuntien edustajat koe olevansa heikommassa asemassa.

Kirkko tekee paljon tärkeää diakoania- ja muuta työtä, jonka jatkuvuus on taattava, jos muutoksia lähdetään tekemään. Parasta olisi, jos kirkko itse ottaisi tässä asiassa aloitteen käsiinsä.

Sähköisiä liikkeitä

-Jyrki Kasvi kirjoittaa asiaa ministeriön aikomuksesta antaa työnantajalle oikeus valvoa työntekijöiden sähköpostinkäyttöä. Jälleen yksi ikävä askel valvonnan ja poliisin esitutkintaoikeuksien siirtämisestä yksityisiin käsiin.

-Netti on nykyään jokaisen propagandistin ja virusmarkkinoijan mieliväline. The Wall Street Journalin artikkeli kertoo Al Goren ilmastonmuutoksesta valistavaa Inconvient Truth -elokuvaa pilkkaavan ja kritisoivan nettivideon salaperäisistä taustoista. (Huomatkaa, että tällä blogilla ei ole poliittisia tarkoitusperiä.)

15.8.06

Pohjanoteeraus

Hesarin viime aikaisessa varsin hyvässä perustulokeskustelussa nähtiin tänään (15.8.) pohjanoteeraus. Pekka Mattilaa risoo, että olen toisissa yhteyksissä (en ole ihan varma missä yhteyksissä, mutta voi olla) esittänyt perustulon palkaksi kansalaistoiminnasta. Mattila pelkää "verovaroin rahoitettua aktivistijoukkoa". Mitään kummempaa kritiikkiä itse perustulomallia kohtaan kirjoituksessa ei ole.

Huomioita:
-Kansalaistoiminta on hyvä asia. Se on demokratian perusta. Toisaalta suuri osa kansalaistoiminnasta ei ole poliittista (vrt. urheiluseurat).
-Jos perustulo kykenee vapauttamaan joidenkin ihmisten aikaa (perustulo + osa-aikatyö = kohtuullinen toimeentulo), kansalaistoimintaan jää aikaa.
-Täsmälleen samaa perustulomallia voidaan perustella hyvin erilaisista suunnista. Samaa mallia, jota Ville Niinistö ja Osmo Soininvaara kutsuvat työhön kannustavaksi, voidaan ajatella myös palkkana yhteiskunnallisesta tuotannosta. Tällä tarkoitetaan kaikkea sitä arvokasta toimintaa, joka tapahtuu varsinaisen palkkatyön ulkopuolella.

Mattila on myös huolissaan siitä, että aktivisteja kuullaan eri asioita valmisteltaessa. Ainakin itse koen, että kansalaisyhteiskunnan kuuleminen on erittäin tärkeä osa demokraattista päätöksentekoa. On esimerkiksi hyvä, että kaupunginosa-aktivistit saavat sanoa sanansa (nimbyilystä huolimatta). Aivan vastaavasti (ja usein vielä paljon ennemmän) kuullaan esimerkiksi elinkeinoelämän näkemyksiä.

Historiallinen trauma

-Israelin politiikan arvosteleminen ei ole Saksassa helppoa.

-Jos poliittisen islamin taustat kiinnostavat, kannattaa tutustua seuraavaan artikkeliin:
Mohammed Ayoob: Political Islam: Image and Reality

14.8.06

Pikkuparlamentti ja lukemista

-Olin tänään Pikkuparlamentin nauhoituksissa. Huomenna lähetettävässä ohjelmassa puhutaan maataloudesta. Ohjelmassa keskustelevat puolueiden nuorisosiiven edustajat. Ohjelman voi kuunnella myös netistä.

-Tällä hetkellä luen: tenttikirjoja EU-politiikasta (iso kasa), Heikki Patomäen ja Teivo teivaisen kirjaa Global Democracy Initiatives: The Art of Possible ja David Edmondsin ja John Eidinowin kirjaa Wittgensteinin hiilihanko.

Viikonloppuhuomioita

-Olin viikonlopun Orivedellä Vihreiden kesäpäivillä. Ympäri maata tulevien vihreiden aktiivien tapaaminen oli hauskaa. Luovimmilla keskusteluilla on usein tapana syntyä virallisten keskusteluiden ulkopuolella.

-Eero Heinäluoma vihertää demareita Suomen Kuvalehden haastattelussa. Toivottavasti demareilta löytyy myös jotain konkreettisia tekoja ja ehdotuksia ympäristön tilan kohentamiseksi. Prioriteettilistalla olisi kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden edistäminen nyt kun Suomi on EU-puheenjohtajamaa. Kotimaassa on puhuttu paljon ja yli puoluerajojen bioenergian puolesta. Vihreät ovat ehdottaneet syöttötariffien käyttöönottoa, odottelen muiden puolueiden konkreettisia malleja.

-Toivottavasti Libanonin tulitauko kestää. Tulitauko on pysyvän rauhan edellytyst, mutta ei riitä siihen. Lähi-idän monimutkaiset ja yhteenkietoutuvat ongelmat pitäisi pystyä ratkomaan. Avainasemassa on kahden valtion ratkaisun aikaansaaminen Israel-Palestiinan konfliktiin.

11.8.06

Perustulo lisäisi mahdollisuuksia

Perustuloa on viime aikaisessa keskustelussa kritisoitu huvittavan ristiriitaisilla väitteillä. Perustuloa on väitetty "työstä vieroittavaksi", toisaalta esimerkiksi Pertti Koistinen (HS 5.8.) pelkää perustulon synnyttävän työtätekevien köyhien "piikayhteiskunnan".

Kirjoituksessaan Pertti Koistinen arvostelee työvoimapoliittisten tukien vastikkeellisuutta. Koistisen mukaan työllistämistuet ja sosiaaliturvan ehdollistaminen luovat lähinnä keplottelun mahdollisuuksia työnantajille. Perustulon kannattajat ovat päätyneet samaan johtopäätökseen.

Koistinen suhtautuu nihkeästi Ville Niinistön ja Osmo Soininvaaran (HS 29.7.) perustulomalliin ilmeisesti siksi, että uudistusta perustellaan työhön kannustamisen näkökulmasta. Samaa perustulomallia voidaan yhtä hyvin perustella inhimillisyydellä.

Perustulon merkitsee vastikkeetonta tuloa. Tämä takaa jokaiselle minimitoimeentulon - ei kovin radikaali ajatus hyvinvointivaltiossa. Lisäksi perustulo purkaa byrokratiaa ja tarjoaa valinnan mahdollisuuksia. Työhön kannustavuuden ja työstä vapauttamisen ei tarvitse olla ristiriidassa.

Perustulo purkaa kannustinloukut, joten työ merkitsee aina lisäansioita. Muutaman viikkotunnin osa-aikaisen työn vastaanottaminen on järkevää. Toisaalta perustulon avulla voi valita samaisen työpaikan, jotta aikaa jäisi esimerkiksi lisäkoulutuksen hankkimiseen tai uuden luomiseen.

Lordin menestyksen jälkimainingeissa olisi hyvä muistaa, että aluksi merkityksettömältä puuhastelulta näyttävässä toiminnassa löytyvät monesti menestyksen siemenet. Yrittäjyyteen ja luovuuteen panostaminen on helpompaa perustulon tarjoaman liikkumavaran avulla.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 9.8.

10.8.06

Siivouspäivä

Vino asuu Vihreiden puoluetoimistolla sijaitsevassa 10 neliön kopissa. Huoneessa on pian ruuhkaa. Pääsihteerin ja itseni lisäksi huoneeseen asettuu syyskuun alussa järjestösihteeri kunhan saamme valinnan tehtyä. Tänään oli siivouspäivä. Vanhoja papereita järjesteltäessä tuli samalla tutustuttua järjestön esihistoriaan, joka eri muodoissa näyttää ulottuvan jonnekin 90-luvun alkuun. 1997 Vihreät nuoret ry:ssä laaditun "luottamuksellisen nelivuotissuunnitelman" asettamista tavoitteista (2000-3000 jäsentä) olemme vielä hiukan jäljessä, mutta eiköhän se tästä...

9.8.06

Vihreät De Gröna

Vihreät uusivat ilmeensä.

Nuorissa on toivo

Tänään Hesarissa julkaistu "puolueiden nuorten toivojen" mielipidekysely on ilahduttavaa luettavaa. Nuorten vaikuttajien enemmistö kannattaa homojen adoptio-oikeutta ja vastustaa lisäydinvoimaa sekä Suomen Nato-jäsenyyttä.

Se vain olisi mielenkiintoista tietää, millä perusteella vihreät laskettiin kuuluvaksi "oikeistopuolueisiin". Hyvin on mennyt vasemmiston propaganda läpi. Tuskin maltan odottaa vaalitaistoa, jossa kokoomuslaiset haukkuvat äärivasemmistoksi ja vasemmisto Kokoomuksen apupuolueeksi.

Jos vasemmistolaisuus on ainoastaan saavutettujen etujen puolustamista tai esimerkiksi täysin argumentointikyvytöntä ja dogmaattista suhtautumista kilpailuttamisen tapaisiin asioihin niin vihreät eivät ole vasemmistoa. Jos oikeistolaisuus tarkoittaa sokeaa uskoa vapaiden markkinoiden ihmeitätekevään voimaan ja siihen, että jokaisen on pärjättävä omillaan, vihreät eivät ole oikeistoa.

7.8.06

Perustulokeskustelua

Perustulokeskustelu on viime aikoina vellonut esimerkiksi Hesarin palstoilla. Aiemmin Ville Niinistö ja Osmo Soininvaara esittelivät perustuloa työhön kannustamisen näkökulmasta. Lauantaina kirjoituksia oli parikin kappaletta. Seppo Lindblom toivoi myös demarien tarttuvan perustuloon. "Torjunnan perustaksi ei todellakaan riitä, että perustulon ideointi on meillä toistaiseksi kulkenut pitkälti vihreiden nimissä." Pertti Koistinen taas kritisoi Niinistöä ja Soininvaaraa halusta luoda uusi piikayhteiskunta.
Saa nähdä pääseekö oma tekstini läpi.

Megafonissa on puolestaa juuri julkaistu Jussi Vähämäen teksti Perustulosta ja demokratiasta. Vähämäki kritisoi perustulon ajattelemista ainoastaan nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän viilauksena: "Mielestäni perustulo ei ole sosiaaliturvan yksinkertaistamista, olemassa olevien tukimuotojen yhdistämistä. Kyse ei ole vanhan sosiaaliturvan ja "kapitalistisen akkumulaation" vanhan muodon piirissä tapahtuvasta reformista. Sen taustalla on kasautumisen uusi muoto ja palkkatyöyhteiskunnan "kriisi", siis ns. tietoyhteiskunta."

4.8.06

Human Rights Watch Libanonin pommituksista

Human Rights Watch on julkaissut raportin Israelin siviileihin kohdistamista pommituksista. Oleellisinta raportissa on, että HRW ei ole löytänyt tukea Israelin väitteille siitä, että Hizbollah käyttää siviiliväestöä suojakilpenään.
“Hezbollah fighters must not hide behind civilians – that’s an absolute – but the image that Israel has promoted of such shielding as the cause of so high a civilian death toll is wrong,” Roth said. “In the many cases of civilian deaths examined by Human Rights Watch, the location of Hezbollah troops and arms had nothing to do with the deaths because there was no Hezbollah around.”

2.8.06

Takaisin sorvin ääreen

Toimistolla on kesän jälkeen taas aikamoinen vilske. Itse istun täällä kolmatta päivää. Yritämme miettiä miten Vinon ja Helsingin vihreiden nuorten uudet työntekijät sovitettaisiin varsin minimaalisiin toimistotiloihimme.

Viikonloppu meni Faces-festivaaleilla.

Tanja Saarelan esitys opintotuen tulorajojen nostamisesta on täysi fiasko. Esitys kohdistuu vain ja ainoastaan niihin opiskelijoihin, jotka jo ennestään tulevat hieman paremmin toimeen. On selvää, että tietyiltä aloilta löytyy helpommin jo aikaisessa vaiheessa oman alan töitä hyvällä palkalla. Tulorajojen korotus vain epätasa-arvoistaa opiskelijoita entistä pahemmin.