25.7.06

Laiskat hipit

Hblssä on kesän aikana ollut sarja politiikan uusista kasvoista. Tänään näkemyksiään esittelee kokoomuslainen naispoliitikko Henna Virkkunen. Näyttää siltä, että keskeiseksi aseeksi perustuloa vastaan ollaan valitsemassa laiskottelusyytökset.

"Gröna och vänsterunga är ofta ganska lata, de har blivit vana att leva på studiestöd och andra bidrag. Och många gillar helt enkelt att härja och vara aktivister i största allmänhet". (Vihreät ja vasemmistolaiset nuoret ovat usein aika laiskoja ja elävät tyytyväisinä opintotuella tai muilla tuilla. Ja monet tykkäävät vain riehua ja olla aktivisteja suurimman osan aikaa.)

Pitänee selvittää, minkä sosiologisen tutkimuksen Virkkunen on punavihreästä nuorisosta lukenut. Vielä vähän aikaa sitten eräässä väitöskirjassa luvattiin aktivisteille erinomaisia työpaikkoja, koska aktivismi kehittää juuri niitä taitoja, joita nykyisessä työelämässä tarvitaan.

Perustulo tosin ei ole kokoomuslaisille mitenkään täysin vieras ajatus. Käteeni sattui taannoin kirja Kokoomuksen puoluekokouksesta vuodelta 1987. Tuolloin opiskelijaliitto Tuhatkunta teki puoluekokoukselle esityksen perustulosta (tai millä nimellä he sitä nyt kutsuivatkaan).

Itse näen perustulon tukimuodoksi, joka mahdollistaa ihmisiä aktivoitumaan ja ottamaan vastuuta itsestään. Paperinpyöritys ja tuloloukkujen kyttääminen poistuvat ja ihmiset voivat keskittyä hyödyllisempiin asioihin.

Puhe laiskuudesta on näppärä keino välttää kokonaan keskustelu työelämän muutoksesta ja keinoista vastata siihen uusilla tavoilla.

24.7.06

Kaikki osapuolet neuvottelupöytään!

Ainut kestävä ratkaisu Lähi-idän jatkuville konfilkteille on mahdollista löytää neuvotteluiden kautta. Sellaista sotilaallista voimaa, jonka avulla rauha saavutetaan ei ole. Aikoinaan Israel yritti tuhota PLO:n hyökkäämällä Libanoniin. Tulos oli aivan yhtä heikko kuin nyt alkaneen sodan mahdollisuudet tuhota Hizbollah. Kyseinen hyökkäys onnistui vielä kaikenlisäksi synnyttämään kyseisen Hizbollahin.

Keskeinen este neuvotteluille on, että Hamasin ja Hizbollahin kanssa ei suostuta neuvottelemaan mistään. Ennen neuvotteluiden aloittamista järjestöjen pitäisi suostua tiettyihin ehtoihin, joista tärkein on Israelin valtion tunnustaminen. Hamasin noustua Palestiinan hallitsevaksi puolueeksi, tilanne johti koko hallinnon täydelliseen eristämiseen. Palestinian Authority alkoi murentua nopeasti varojen käydessä vähiin. Mielestäni Hamasin nurkkaan ajaminen on yksi meneillään olevan kriisin syistä. Hamasille ei annettu mahdollisuutta muuttaa kantojaan ajan kanssa.

Jos alueelle joskus halutaan rauha se vaatii Israelin ja Palestiinan valtioiden olemassaolon hyväksymistä kaikilta osapuolilta. Hizbollah ja Hamas on kesytettävä hyväksymään tämä tavoite. En ole varma, onko se mahdollista, mutta sitä pitäisi yrittää. Se ei ainakaan tapahdu kylvämällä tuhoa Libanoniin ja palestiinalaisalueille, koska juuri siitä tuhosta nämä järjestöt ovat syntyneet.

21.7.06

Porinaa Porissa

Porin Jazzien yhteydessä järjestettiin tänä vuonna SuomiAreena-tapahtuma, joka toi vaikuttajia keskustelemaan eri aiheista jazzin lomassa. Itse kävin kuuntelemassa kutsuvierasseminaaria EU:n tulevaisuudesta. Puhujina olivat komission puheenjohtaja Barroso (jonka nimen lausuminen portugalilaisittain ei ole ihan yksinkertaista), komissaari Olli Rehn, Viron parlamentin EU-valiokunnan puheenjohtaja Kristiina Ojuland sekä Paavo Lipponen.

Tapahtuma oli ylättävän hyvä. Tällaisilla keskusteluilla on yleensä suuri potentiaali olla tylsiä ja mitäänsanomattomia. Nyt esiin tuli hiukan muutakin kuin ehkä-ehkää, josta Esa Mäkinen valittaa kulttuurikomissaari Ján Figelin haastattelun yhteydessä.

Pyrkimys perustuslain runttaamiseen väkisin läpi sen sijaan on todella ärsyttävää. EU:n demokratisoinnista puhutaan paljon, mutta kun demokratia tuottaa vääriä päätöksiä asioita aletaan ajamaan väkisin. Etenkin Barroso ja Lipponen toitottivat, että tekstiin ei pidä koskea, että kyse on vain viivästyksestä. Kaikki, edes symbolinen kunnioitus ranskalaisten ja hollantilaisten enemmistön mielipidettä kohtaan puuttuu.

EU:ssa kaivataan kipeästi uskallusta luottaa demokratiaan. Suorilla vaaleilla valittu konventti, jonka muotoilema perustuslaki hyväksytään tai hylätään koko unionin laajuisella samanaikaisella kansanäänestyksellä olisi tapa luoda unionille vankka ja legitiimi perusta.

Ehkä kuvaavaa on Barroson kulttuurinen kommellus käyttää saunavisiittiä vertauksena kasvavasta läpinäkyvyydestä EU:ssa. Saunahan on tunnetusti suomalaisen politiikan kähminnän keskus.

19.7.06

Pity the Nation

Olin vuosi sitten kesällä käymässä Beirutissa. Sisällissota oli loppunut, Syyrian joukot oli juuri ajettu pois ja kaupunki oli jälleen Lähi-idän trendikkäin matkakohde. Kaupunkia jälleenrakennettiin kovalla vauhdilla, vaikka sodan arvet olivatkin näkyvillä heti hiukan muovisen keskustan ulkopuolella.

Ilmeisesti Libanon joutuu aloittamaan taas kerran alusta.

On todella vaikea ymmärtää, mitä ihmettä Hizbollah on kuvitteli saavuttavansa. Tai sitten koko homma on laskettu todella tarkasti.

Miten vain - ymmärrän vielä vähemmän mihin Israel pyrkii kaikkiin libanonilaisiin kohdistuvilla kollektiivisilla rankaisutoimenpiteillä. Columbian yliopiston historian professori Mark Mazower kirjoittaa maanantain Financial Timesissa syistä, jotka johtivat kollektiivisten rangaistusten kieltämiseen Geneven sopimuksessa: "The 1949 Geneva prohibition on collective punishment in wartime reflected a sense that it was both morally unpalatable and militarily ineffective."

Kollektiivisten rangaistusten tehottomuus sotilaallisessa mielessä on erityisen kiinnostava - eettistä toimintaa sodassa on yleensä turha odottaa. Mazower kirjoittaa lähihistorian osoittavan, että kollektiiviset rangaistukset pelaavat yleensä järjestäytyneen vastarinnan pussiin.

Otsikko viittaa Robert Fiskin erinomaiseen Libanonin sisällissodan historiasta kertovaan kirjaan.

16.7.06

Katsaus prekariaattikeskusteluun

Muutamia viime aikoina silmään sattuneita hyviä kirjoituksia prekariaattiin liittyen:

Hukkajukka pohtii Prekaariruoskan kirjoitusten pohjalta, yritetäänkö nuoret taas kerran ajaa järjestelmän rattaisiin, kun he haluaisivat muuttaa koko järjestelmän. Eihän meille niin käy, eihän?

Megafonissa Luther Blisset ampuu täyslaidallisen kohti Vanhasta teksillään Perustuloa bilettäjille - Biletalous ja lakisääteinen oikeus palkalliseen krapulapäivään.
Mikään ei estä meitä sanomasta, että elämme varsinaisesti biletaloudessa. Biletalouden keskiöstä löydämme tyhjänpäiväistä paskanjauhantaa sekä alkoholien ja muiden päihteiden ahkeraa imuroimista naamatauluun - mutta juuri tämä tuottaa arvoa.


Myös Anna Kontula on lukenut Prekaariruoskaa ja pohtii, miksi keskustelu prekariaatista näyttää polarisoituvan sukupolvikysymykseksi. (Anna paheksui aiemmin etten lue hänen blogiaan, nyt asia on korjattu.)

Myös Käsityöläisen ja Eufemian sanailu prekariaatista on kiinnostavaa luettavaa.

Edit: Käsityöläisen linkki korjattu.

G8 Pietarissa

Venäjä tekee kaikkensa estääkseen mielenosoitukset Pietarin G8-kokouksen yhteydessä.
Sosiaalifoorumiin yllätysvierailulle autosaattueessa pölähtänyt Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko selitti kieltoa sillä, etteivät ylityöllistetyt miliisit pysty takaamaan mielenosoittajien turvallisuutta.

"Katumielenosoitukset tukkisivat miljoonakaupungin liikenteen", Matvijenko sanoi lisäksi. --Hesarin artikkeli

ViNO:n kannanotto aiheesta

Venäjän Indymedia raportoi vastatapahtumista.

14.7.06

Mielenilmaus suhteetonta voimankäyttöä vastaan

Osallistuin äsken Umayya Abu-Hannahin ja Patsy Nakellin kokoon kutsumaan mielenilmaukseen Israelin suhteetonta voimankäyttöä vastaan. Kävimme laskemassa kukkia Israelin Suomen suurlähetystön portaille.

Kuten niin monta kertaa aiemminkin Israelin armeija hyökkää Gazassa ja Libanonissa täysin suhteettomalla voimalla. Libanonissa on kuollut jo ainakin 60 ihmistä, suurin osa siviilejä kuten aina. On vaikea ymmärtää, millaista turvallisuutta Israel luulee rakentavansa tämän kostonkierteen ylläpitämisellä.

Edelliseen kirjoitukseen liittyen Lehti: Iltapäivä- ja maakuntalehdet: No olis ne voitu polttaa

Makasiinit tekivä polttoitsemurhan?

Hesari kirjoittaa: Makasiinipalo ei ilmeisesti ollutkaan tahallaan sytytetty. Ehkä makasinit tekivät polttoitsemurhan saadakseen hiljaista repimistä kunniallisemman lopun tai protestoidakseen kunnallispolitiikan kuvottavuutta.

Ensin poliisit totesivat, että vapun mellakka ei ollut suunnitelmallinen. Nyt näyttää, että makasiinipalo ei ollut tahallaan sytytetty. Tämä asettaa todella kummalliseen valoon Kari Rajamäen lausunnot ties mistä terrorismista. Rajamäki on Suomessa se poliitikko, joka surutta käyttää hyväkseen pelon politiikkaa oli kyse sitten vapusta tai turvapaikanhakijoista.

13.7.06

Prekaariruoska

Nuorisotutkimus on julkaissut vapun tapahtumien innoittamana kirjoituskokoelman Prekaariruoska? Portfoliopolvi, perustulo ja kansalaistoiminta. Mukana on kirjoittajia laidasta laitaan. Itse kirjoitin suorasta demokratiasta.

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/prekaariruoska.pdf

Palaan asiaan, kun olen ehtinyt hieman lueskella tekstejä.

Helvetinjärven kansallispuisto oli nimestään ja sateesta huolimatta kaunis paikka.

9.7.06

The New Yorker

Ystäväni suositteli minulle amerikkalaista laatulehteä The New Yorker. Suositelen. Artikkelit ovat kiinnostavia ja teksti aiheesta kuin aiheesta on nautinnollista. Asiaa ei sotketa turhilla valokuvilla, aukeamaa koristaa yleensä pienehkö piirros. Artikkelit ovat massiivisia. Luen parhaillaan juttua David Addingtonista, joka on Bushin hallinnon keskeinen lakimies ja taustavaikuttaja. Siis se tyyppi, joka on etsinyt lailliset perusteet kidutukselle, salaisille oikeudenkäynneille ja yleiselle presidentin toimivallan merkittävälle lisäämiselle. Artikkeli on 12 sivua pitkä - ja täyttä asiaa.

Tänään lähden pienelle lomareisulle pitkinpoikin Suomea.

5.7.06

Historia opettaa

Luen parhaillaan Karl Polanyin klassikkoa The Great Transformation. Vuonna 1944 julkaistu teos kuvaa kuinka 1800-luvun globaali markkinaliberalismi johti lopulta täydelliseen umpikujaan. Tämä umpikuja oli tärkeä osatekijä vuosien 1914-1945 suurtuhossa.

For one thing it shows that such liberal formulas as "world peace through world trade" will not suffice. If we are content with such formulas we are the victims of a dangerous and deceptive simplification. Neither a national nor an international system can depend on the automatic regulants. --R.M. MacIverin esipuhe

Niinpä.

Kirjan tärkein viesti on, että jos työvoimaa ja ympäristöä kohdellaan pelkkinä hyödykkeinä kuin mitä tahansa tavaraa, seurauksena on tuho. Ihmisten ja ympäristön muuttaminen kertakäyttökamaksi vain sattuu olemaan kapitalistiseen talouteen sisäänrakennettu ominaisuus - jotain mitä jälleen todistamme ennennäkemättömässä mittakaavassa.

Ympäristö muodostaa olemassa olomme materiaalisen perustan. Ihmiset muodostavat yhteiskunnan (ja talouden) sosiaalisen perustan. Kumman tahansa vahingoittaminen tarkoitta myös talouden vahingoittumista. Politiikan tehtävänä näyttää olevan huolehtia siitä etteivät markkinat tuhoa itseään, koska juuri siihen laizzes-faire johtaa. Polanyi kuvaa esimerkiksi työsuojelulainsäädännön syntyä yhteiskunnan itsepuolustusmekanismina vapaan sopimisen aiheuttamaa kurjuutta vastaan.

Polanyi tekee selvää myös "vapaan" markkinatalouden käsitteestä: "laizzes-faire itself was enforced by the state". "Administration had to be constantly on the watch to ensure the free working of the system." Markkinaliberaalin ideologian nousun myötä valtion sääntely nousi aivan uusiin mittoihin - sääntely vain tähtäsi markkinoiden "vapaaseen" toimintaan. Markkinoiden vapaus kun ei todellakaan säily itsestään.

Kun tässä on tiettyjä pääoman taantumuksellisen siiven edustajia kuunnellut niin tulee mieleen, että he ovat itse asiassa pahimpia antikapitalisteja. Jos systeemi jäisi heidän huomaansa, siitä ei olisi kohta jälellä muuta kuin rauniot.

No wonder that economic liberalism turned into a secular religion once the great perils of this venture were evident.

2.7.06

EU-puheenjohtajuuskausi

Suomesta tuli eilen Euroopan unionon puheenjohtajamaa seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Tässä yhteydessä on hyvä listata muutamia kansalaisyhteiskunnan asettamia keskeisiä tavoitteita Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

Kehys ry. toimii kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteistyöfoorumina ja ylläpitää järjestöjen yhteisiä sivuja EU-puheenjohtajuuskautta varten. Kepan sivuilla julkaistussa uutisessa tavoitteita vedetään yhteen:
-Kehitysapu nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
-Kehityspolitiikan tavoitteet on huomioitava myös politiikan muilla lohkoilla (esim. kauppapolitiikka), jotta touhussa olisi jotain johdonmukaisuutta.

Myös Amnesty on avannut puheenjohtajuuskauden sivut. Sivuilta löytyy 10 kohdan ohjelma, jotka EU:n toivotaan Suomen johdolla huomioivan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Pari esimerkkiä:
-Ihmisoikeusloukkauksista EU:n jäsenmaissa ei saa vaieta
-Suurvaltojen ihmisoikeusloukkauksista on puhuttava suoraan

Tässä yhteydessä pitää kyllä hiukan ihmtellä Amnestyn ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen hehkuttelua "Tampereen hengellä" (kts. esim. Open letter to the Finnish Presidency and to the European Commission). Lokakuussa 1999 Tampereella järjestettiin erityisesti maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsitellyt EU-huippukokous. Järjestöt väittävät, että tuolloin otettiin historiallisia edistysaselia nimenomaan siirtolaisten ihmisoikeuksien saralla. Itse olin samaan aikaan Tampereella ensimmäisessä suuremmassa mielenosoituksessani. Osallistujille oli täysin selvää, mihin hirveään suuntaan siirtolaiskontrollia Tampereella vietiin. Tampere oli myös eurooppallaisen No Border -verkoston ensimmäisiä tapahtumia. Jälkeenpäin, toteutettua politiikkaa katsoessa, näyttää selvältä, että 1999 Tampereella Linnake-Eurooppaa vastaan protestoineiden kauhuskenaario on pitkälti toteutunut. Outoa on se, että ihmisoikeusjärjestöt edelleen pitävät Tampereen kokousta itselleen menestyksenä.

Huomautettakoon muuten, että syyskuussa Tampereella käsitellään jälleen maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajapolitiikkaa epävirallisessa sisä- ja oikeusministerien kokouksessa.

Ympäristöjärjestöille tärkein kysymys puheenjohtajuuskaudella on tietysti ilmastonmuutos. Suomen pitäisi puheenjohtajamaana vetää Kioton pöytäkirjan jatkoneuvotteluja. Erityisen tärkeää on saada myös kehitysmaat mukaan. Maan ystävät on käynnistänyt puheenjohtajuuskautta varten Ilmastotekoja-kampanjan.