30.4.06

1.5. Yhdysvalloissa - siirtolaisten yleislakko

West shall rise again. Huomenna vappupäivänä Yhdysvalloissa järjestetään siirtolaisten yleislakko. Lakko vastustaa Bushin hallituksen kaavailemia lakiuudistuksia, joilla mm. kaikista paperittomista siirtolaisista tehtäisiin rikollisia. Samalla siirtolaiset vaativat kaikkien paperittomien välitöntä laillistamista.

The Great American Boycott 2006

-No work
-No school
-No selling
-No bying

- Yes To Immediate Amnesty
- Yes To Family Unity
- No To Criminalization
- No Border Fences and Racism
- No Increased Enforcement

Hesarin juttu ja yleislakkoa puuhaavan verkoston sivu.

27.4.06

Rönsy ja vaaliohjelma netissä

Vinon upea ympäristöjulkaisu Rönsy löytyy nyt netistä ihan aitona verkkoversiona.

Netissä on julkaistu myös Vinon kevätkokouksessa hyväksytty eduskuntavaaliohjelma kevään 2007 vaaleihin.

26.4.06

Ydinvoima ei meitä pelasta

20 vuotta Tšernobylin jälkeen. Näytää siltä, että ydinvoiman suurin ympäristölle kohdistama uhka ei enää ole laskeuma, ydinjätteet tai uraanin louhinnan aiheuttamat jätevuoret. Paljon suuremmaksi ongelmaksi on muodostunut ydinvoiman näkeminen taikatemppuna, jolla ilmastonmuutos voidaan torjua. Tämä peittää alleen sen, että kyse on joka tapauksessa laajasta paletista ratkaisuja. Ydinvoimalla häivytetään keskustelu kokonaisuudesta.

Vihreiden ilmasto- ja energiaohjelma (pdf) esittää konkreettiset keinot, joiden avulla Suomen päästöt voidaan laskea kestävälle tasolle - ilman ydinvoimaa. En ole nähnyt ainuttakaan vastaavaa esitystä niiltä, jotka esittävät ydinvoimaa ratkaisuksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

Muut puolueet? Hallitus? Teollisuus? Ydinenergianuoret? On aika lyödä pöytään suunnitelmat Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 30% vuoteen 2020 ja 80% vuoteen 2050 mennessä. Ilman tällaista kokonaissuunnitelmaa ydinvoimavaatimuksissa ei ole mitään uskottavaa.

Maailman mittakaavassa kyse on siitä, että kehittyvät taloudet kykenevät siirtymään suoraan vähäpäästöiseen yhteiskuntamalliin. Parhaiten tämä onnistuu, jos rikkaat maat voivat näyttää esimerkkiä ja tarjota toimivia ratkaisuja ja toimivaa tekniikkaa. Olen hiukan huolissani, jos ydinvoima on se ratkaisu, jolle ilmastonmuutoksen torjunta kehotetaan perustamaan Venäjällä, Kiinassa, Iranissa tai Bangladeshissa.

Ilmastonmuutos voidaan pysäyttää vain suurella joukolla erilaisia ratkaisuja. Taikatemppua ei ole.

25.4.06

Hoitorobotit ja sosiaaliset innovaatiot

Toimittajaystäväni kertoi, että Suomessa käytetään huomattavia summia valtion tutkimustukea hoitorobottien kehittelyyn. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa vanhukset voisivat asua kotona, kun on robotti passaamassa.

Esimerkki kuvaa valitettavan hyvin sitä, mistä puhutaan, kun puhutaan innovaatioista ja tietopohjaisesta taloudesta. Prioriteetit ovat kovassa teknologiassa - roboteissa, lentävissä autoissa tai fuusiovoimassa. Sosiaaliset innovaatiot ovat sen sijaan jääneet paljon vähemmälle huomiolle.

Vanhuksilla yksi eniten kurjuutta aiheuttavista asioista on yksinäisyys. Ellei tekoälytutkimus tee jotain valtaisia harppauksia lähiaikoina, hoitoroboteista tuskin on asian korjaajiksi. Yhteisöllisten asumisratkaisujen mahdollistaminen sen sijaan tarjoaisi korjausta asiaan Tämän tyyppisiä innovaatioita ja uusia ratkaisuja pitäisi miettiä nimenomaan sosiaalisektorilla.

Informaatioteknologisen kumouksen keskeinen sisältö on ollut nimenomaan sosiaalinen. Uusi teknologia on mahdollistanut täysin uudet kommunikaation tavat ja muodot. Viestintä ilman rajoja on paljon hienompaa kuin ruokaa tekevät robotit, joista 1950 scifi-unelmissa haaveiltiin.

23.4.06

Moneus politiikan lähtökohtana

Poliittisia liikkeitä oikealla ja vasemmalla vaivaa pakkomielle yhtenäisyyteen. Todellisuuden paetessa vanhan vallan lineaarisia, hierarkisia ja yksiulotteisia selityksiä, ahdistusta yritetään purkaa vihreisiin. Tuo ikävä uusi tulokas ei asetu vanhoihin jakolinjoihin. Se on kuriton otus, jonka moniäänisyys on kaikkien kuultavissa.

"Selkeä yhtenäinen näkemys" on se mitä poliittiselta liikkeeltä vaaditaan. Yksi totuus ja näkemys, sanovat toverit, riippumatta mitä sävyä kyseisellä poliittisella spektrillä edustavat.

Näkemys on mielellään myös artikuloitava yhdellä suulla. Eräs kokoomuslainen suorastaan kauhistui kuultuaan, että Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto on siirtymässä kahden puheenjohtajan järjestelmään. Hehän voivat olla keskenään eri mieltä - kauheaa!

Tosin KokDemin yhtenäinen ympäristö- ja vähemmistöpolitiikka lienee edelleen hiukan hakusessa. Vihreiden yhtenäisyys muille vaikeimmissa kysymyksissä on kuitenkin sivuseikka.

Hieman paradoksaalisesti vihreitä yhdistävä tekijä löytyy yhtenäisyyteen pakottamisen vastaisuudesta. Valitettavasti edes periaateohjelmassa ei puututa näihin päätösten alla lepääviin käsityksiin todellisuuden luonteesta. Vihreiden poliittisen ajattelun perukoilla on asettuminen moneuden puolelle. Tähän filosofisen tuntuiseen valintaan pohjaa osaltaan niin vihreiden kunnioitus erilaisuutta kohtaan kuin tuki hajautetuille energiaratkaisuille.

Ei enää koskaan vaatimuksia yhdestä yhtenäisestä (valkoisten heteromiesten muodostamasta) kansasta tai työväenluokasta. Yhtenäisyyden vaatimus tarkoittaa lähes aina kaiken erilaisuuden ja toisinajattelun tukahduttamista.

Ei enää ydinvoiman kaltaisia keskitettyjä mammutti-investointeja vaan hajautettuja paikallisiin tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii suuren määrän pieniä tekoja. Yhtä kaiken kattavaa työkalua ei ole vaan ratkaisut on tehtävät useista lähtökohdista ja näkökulmista.

Fuusiovoiman haikailu on vain jatkoa kaikki ongelmat kerralla hoitelevien ratkaisujen perään. Kaupalliseen soveltamiseen vain on vuodesta toiseen matkaa 50 vuotta. Edes osa fuusiovoiman kehittämiseen käytetyistä rahoista voitaisiin suunnata esimerkiksi ikkunoiden tilkitsemiseen. Tulokset ilmastotavoitteen kannalta olisivat tällä jo toimivalla ja varsin yksinkertaisella tekniikalla varmasti positiiviset.

Yksi ratkaisu ei riitä todellisuuden tarpeisiin. Oli kyse perhemuodosta tai energiasta. Vihreiden yhdelle pallolle mahtuu monenlaisia keinoja ja todellisuuksia.

Tarvitaan vähemmistöjen politiikkaa. Jotain muutakin kuin 50% päättämässä, kuinka todellisuus on järjestettävä, mikä on oikein ja miten on elettävä. Pitää luoda tiloja ja mahdollisuuksia autonomiselle toiminalle. On tuettava monien äänien ja säröjen maailmaa. Perustulon tai ihmisten vapaan liikkumisen kauneus on juuri siinä, että ne antavat tilaa uusien ajatusten ja elämäntapojen muodostumiselle. Näiden uusien mahdollisuuksien avaaminen on ainut utopia maailman pelastamiseen, joka minulle on jäänyt.

Julkaistu Vihreässä langassa 21.4.2006

17.4.06

Itsenäinen media?

2000-2003 olin mukana tekemässä suomenkielistä Vaikuttava tietotoimisto -nimistä vaihtoehtomediaa. VAI oli yhä toimivan Independent Media Center -verkoston suomalainen jäsen. VAI täytti tehtävänsä suomalaisen globalisaatioliikkeen omana äänitorvena varsin hyvin kaikista ongelmistaan huolimatta. Valitettavasti vastaavaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa laajemmin yhdistävää itsenäistä mediaa ei VAI:n jälkeen ole ollut.

Suomessa on teollisuusmaiden keskittynein sanomalehdistö. VAI opetti, että jatkuva purnaaminen pahasta valtamediasta on lähinnä kyllästyttävää. Itsenäinen organisoituminen ja autonomia ovat aina rakentavampia lähestymistapoja.

Kiinnostavia projekteja on toki meneillään:
Radio Verso puhuu asioista ja soittaa Creative Commons -lisenssoitua musiikkia.

M2HZ suuntautuu videokuvaan ja tulevaisuudessa ehkä jopa digitelevisioon. Tällä hetkellä M2HZ:n projektina on Uuden työn käsitteet -luentosarjan dokumentointi, josta jo aiemmin kerroinkin.

Megafoni on tehnyt jo pitkään hyvää työtä radikaalin ajattelun ja yhteiskuntakritiikin äänitorvena.

Jos olen oikein ymmärtänyt Vahtikoiran alkuperäinen tarkoitus oli nimenomaan seurata eduskunnan lainsäädäntötyötä, jotta uuden tekijänoikeuslain kaltaisiin idioottimaisuuksiin kyettäisiin reagoimaan ajoissa. Toivottavasti projekti lähtee kunnolla käyntiin. Eduskunnan läpi kulkeva asiamassa on niin valtaisa, että sen seuraaminen ulkopuolelta on todella työlästä. Itselläni on etuoikeus olla läsnä vihreän eduskuntaryhmän kokouksissa, muuten asioista selvillä pysyminen olisi todella vaikeaa. Suomeen kaivattaisiin brittien TheyWorkForYou.comin kaltaista kansanedustajien työtä systemaattisesti seuraavaa ja dokumentoivaa systeemiä.

Sitten meillä on tietenkin valtaisa määrä blogeja. Toivottavasti jossain vaiheessa syntyy kriittisiä ääniä yhteen kokoava foorumi.

"Don't hate the media be the media" -slogan alkaa tuntua jo hiukan kliseeltä, kun kaikilla on omat henkiökohtaiset uutispalstat.

16.4.06

Elämänlaadun kohotusta

Tietokonepöytä, vihdoin. Koneen naputtaminen lattialla, selkä kiemurassa ei ole ergonomian puolesta ihan optimaalinen asento.

Pääsiäinen on ollut hyvä, olen pitkästä aikaa ehtinyt vain olemaan ja esimerkiksi lukemaan. Sisältöihin paneutuminen jää pelottavan ohueksi, kun joutuu jatkuvasti juoksemaan paikasta toiseen ja hoitelemaan käytännön asioita.

15.4.06

Seksinostokielto, ihmiskauppa

Eufemia kirjoittaa fiksusti pyrkimyksestä kriminalisoida seksin ostaminen.

Lakia perustellaan yleensä tarpeella taistella ihmiskauppaa vastaan. Hieman toisenlaisen näkemyksen ihmiskaupasta tarjoaa seuraava Euroopan sosiaalifoorumissa, Ateenassa toukokuussa järjestettävä seminaari:

What is wrong with the current anti-trafficking politics?

Victims of organized crime. Victims of male violence. Sex-slaves.
These are the terms commonly used to describe migrant women women in the EU’s sex industry. Trafficking, in contrast to ‘voluntary’ migration such as smuggling, is defined as an involuntary and non-consensual form of migration geared towards exploitation of migrants’ labour whether in sex or some other kind of industry. This conceptualization of trafficking resulted in NGOs and states’ intervention along two main lines: first, establishing of protective schemes for victims of trafficking and second, the tightening of borders and visa regimes to combat organized criminal networks.

This seminar brings together migrant, feminist and sex workers’ rights activists to engage and question such an understanding of trafficking. Rather than viewing trafficking as a matter of organized crime, violence against women and slavery, we propose to discuss trafficking from the perspective of migration, labour and rights. We will address critically the ways in which:

- the term ‘sexual slavery’ feeds into moral panic, hides the link between current transformations of labour relations and restrains imposed upon migrants’ (labour) mobility
- the focus on organized crime hinders an understanding of various different actors and networks involved in organizing migrants’ travel and labour. The idea of trafficking an organized crime initiative also consigns women to the position of victims and prevents our seeing them as labour migrants
- the existing border and visa regime reduce women’s, men’s and trans-people’s autonomous mobility and result in trafficking and smuggling networks becoming an alternative to legally sanctioned systems of migration
- the anti-trafficking policies lead to anti-prostitution laws, subsume all migrant sex workers under the category of victims and worsen sex-workers’ working conditions and rights
- the category of trafficking damages both the migrants’ rights movements and the sex workers’ movements since it furthers the political isolation of migrants who work in the sex industry both from the other workers of that industry, and from the other migrants

Shifting the terms of analysis of trafficking from violence and organized crime to migration and labour creates new political and interpretative possibilities. Analytically, it provides us with a framework to examine the impact restrictive immigration and labour policies on migrant workers lives and on sex workers’ lives. Politically, it avoids the danger of the collusion between feminist and states’ anti-immigration agenda, which
occurs when victimhood is the main frame of reference, and it proposes a political alliance centered on freedom of movement and resistance against labour exploitations

Organisers:
Frassanito Network
NextGENDERation network
International COmmittee on the Rights of Sex Workers in Europe
Anti-Trafficking Centre, Belgrade

Speakers:
Bridget Anderson, Kalayaan, UK
Rutvica Andrijasevic, Frassanito/NextGENDERation Network
Jelena Djordjevic and Sandra Ljubinkovic, Anti-Trafficking Centre, Serbia
Giulia Garofalo, International Committee on the Rights of Sex Workers in Europe
Camille Barbagallo and Ana Lopes, International Union of Sex Workers

14.4.06

Työhalukkuuden arviointi

Palkkatyöhön pakottavan sosiaaliturvajärjestelmän (workfare) kannattajat ovat monesti taipuvaisia pitämään esimerkiksi työttömiä vain laiskoina. Tyypeillä ei ole tarpeeksi työhaluja, joten he eivät ansaitse myöskään sosiaaliturvaa. Työhalukkuus punnitaan valmiutena ottaa vastaan kaikkein surkein ja huonoiten palkattu työpaikka, joka markkinoilta löytyy.

Mutta miksi näin päin?

Työhalukkuutta pitäisi päinvastoin arvioida halukkuutena ottaa vastaan paras mahdollinen markkinoilta löytyvä työpaikka. Jos ei sitäkään hommaa halua niin on tosiaan työhaluton...

13.4.06

Immateriaalisen talouden keynesiläisyys

Uuden työn käsiteet -luentosarjassa keskiviikkona luennoinnut sveitsiläinen taloustieteilijä Christian Marazzi kutsui itseään "immateriaalisen talouden keynesiläiseksi". Heitto liittyy siihen outoon seikkaan, että bruttokansantuotetta laskettaessa sijoitukset koulutukseen katsotaan kulutukseksi, ei investoinniksi. Koulurakennus on investointi, joka voidaan kuolettaa ajan ylitse ja tuottoja voidaan arvioida pidemmältä aikaväliltä. Koulutusta ei tällaiseksi investoinniksi katsota.

No BKT:n idioottimaisuudessa minkään mittarina ei ole mitään uutta. Tuleepahan vain taas huomattua kuinka mittaamistavat ovat läpeensä poliittisia ja ohjaavat politiikkaa.

11.4.06

Ranskan koeaikalaki kaatui

Ranskan hallituksen esittämä laki, joka olisi antanut oikeuden alle 26-vuotiaiden erottamiseen ilman perusteltuja kahden vuoden ajan kaatui eilen.

Voiton tärkein viestin on, että ihmisiä ei voi kohdella miten tahansa.

4.4.06

Solidaarisuutta Ranskan nuorille myös Helsingissä


Mitä ilmeisimmin, jotkut ovat tulleet siihen tulokseen, että Ranskan nuoriin kohdistuvat työehtojen heikennykset ovat pian myös täällä.

Kuvasarja

Ay-aktivisti Valery Alzaga Sosiaalifoorumissa

Meksikolais-yhdysvaltalainen ay-aktivisti Valery Alzaga vieraili ViNOn kutsusta Suomen Sosiaalifoorumissa 1.-2.4. Alzaga toimii Yhdysvaltojen palvelualojen ammattiliitto SEIU:ssa (Service Employyes International Union) ja on ollut aktiivinen erityisesti Justice for Janitors -kampanjassa siivoojien oikeuksien puolesta. Alzaga on ollut organisoimassa vastaavaa kampanjaa myös Lontoossa ja nyt hän on Hampurissa organisoimassa vartioita.

Valeryn kanssa hengaaminen oli erinomaisen innostavaa. Sitä valitettavan harvoin tapaa ihmisiä, jotka todella saavat uskomaan, että suurellekin vallalle on todella mahdollista pistää kampoihin.

Alzaga on tehnyt töitä erityisesti siirtolaisten kanssa (itsekin Meksikosta Yhdysvaltoihin muuttaneena) ja nimenomaan hyvin epävarmoissa olosuhteissa työskentelevien kanssa (esim. siivoojat ja vartijat). Merkittävä osa esimerkiksi latinosiivoojista Yhdysvalloissa on paperittomia siirtolaisia. Justice for Janitors -kampanjan merkitys ei ole ollut aiva pieni siinäkään, että viime aikoina Yhdysvalloissa on nähty satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksia, jotka ovat vastustaneet Bushin aikomuksia kriminalisoida paperittomat siirtolaiset.

SEIU:n toimintatapa on on varsinainen antiteesi sille mitä monet suomalaiset ammattiliitot ovat. Järjestäytyminen tapahtuu jäsenlähtöisesti alhaalta ylös. Liitto ei ole instituutio ja palveluntarjoaja, johon otetaan yhteyttä, kun tulee ongelmia vaan aidosti jäsentensä pyörittämä. Organisaattorit menevät suurinpiirtein ovelta ovelle puhumaan ihmisten kanssa.

SEIU:n kohteena ovat erityisesti globaalit palvelualojen suuryhtiöt, joita vastaan ammattiliitto toimii erittäin älykkäästi ja strategisesti. Analyysin pohjana on tietenkin se havainto, että palveluita on paha siirtää Kiinaan. Siivouksen voi ulkoistaa vaikka sadan alihankkijan kautta, mutta kyllä ne siivojat siellä rakennuksessa silti ovat. Kohteiden kimppuun käydään mahdollisimman monelta suunnalta. Simppelein kuvio on tietysti mennä ketjun huipulle. DeutscheBank voi olla hyvinkin pelätä maineensa puolesta, jos firmaa siivoavat, alihankkijoiden alistamat ihmiset päättävät tehdä asialle jotain. DeutscheBankilla on asiakkaita jne.

Vaikka palveluita ei voikaan siirtää Kiinaan niin myös palvelualoilla on huomattu, että globaalien työtaisteluiden luominen olisi välttämätöntä. Lakko New Yorkissa ei hetkauta, jos 95% rahavirrasta tulee firman kassaan muualta. SEIU on siis lähtenyt voimakkaasti kansainvälistymään. Tämän vuoksi Valery Alzagakin on nyt Euroopassa. Tällä saralla ehkä kiinnostavin saavutus on Securitaksen kanssa äskettäin solmittu globaali puitesopimus, joka takaa yhtiön 225000 työntekijälle oikeudet järjestäytymiseen kaikkialla maailmassa. Tarkemmin: UNI signs global agreement with Securitas

Työntekijöiden tilanne Yhdysvalloissa on tietysti aivan toinen kuin monissa Euroopan maissa. Yksi keskeinen taistelu on saada työpaikat takaamaan terveydenhuolto työntekijöilleen - julkista terveydenhuoltoa kun ei juuri ole. Euroopassa monet sanovatkin Alzagalle, että ei tänne kannata Usasta tulla puhumaan, täällä on ihan eri tilanne. Kuitenkin juuri Yhdysvaltojen mallia yritetään tarjota myös Eurooppaan "kilpailukyvyn parantamiseksi". Jos täällä standardit vedetään alas, se ei lupaa mitään hyvää loppuosalle maailmasta.

Myöskään Euroopassa kaikkien tilanne ei ole aivan niin turvallinen kuin ylimalkainen vertailu Yhdysvaltoihin saati muihin kehitysmaihin voisi antaa ymmärtää. Prekaariset työt lisääntyvät ja olemassa olevien lakien sivuuttaminen ei ole kovinkaan epätavallista. Ranskassa tehty lakiesitys alle 26-vuotiaiden irtisanomissuojan lakkauttamisesta kuvaa hyvin meneillään olevaa suuntausta. Lisäksi Euroopassa elävät siirtolaiset ovat aivan yhtä vaikeassa tilanteessa kuin Yhdysvalloissakin. Paperittomia on EU:n alueella arviolta kuusi miljoonaa.

Alzaga linkittää kamppailun siirtolaisten oikeuksien puolesta suoraan globaaliin oikeudenmukaisuuteen. Paremmat palkat ja oikeudet siirtolaisille merkitsevät entistä suurempaa rahavirtaa myös lähtömaihin eli aivan suoraa etelän ja pohjoiden välisen vaurauden uudelleen jakamista.

3.4.06

Nuorten kapina Ranskassa

Ranskassa kutsutaan ihmisiä rajoittamattomaan yleislakkoon nuorten irtisanomissuojan lopettamista vastaan.

www.libcom.org/blog/ raportoi Ranskan tilanteesta englanniksi.

Vappu on vasta edessä...