Autovero muuttui päästöperusteiseksi vuoden 2008 alusta. Nyt melkein kahden vuoden jälkeen voidaan sanoa, että uudistus on onnistunut tiputtamaan uusien autojen päästöjä varsin hyvin.
Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta löytyy tilasto ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöistä.
Vuonna 2007 ennen uudistusta oltiin tasolla 177,36 g/km. Kiintoisana yksityiskohtana voi huomata, että alle 100 g/km päästäviä eli todella pienipäästöisiä autoja rekisteröitiin neljä (4) kappaletta.
Viime vuonna, kun uudistus oli voimassa ensimmäistä vuotta, keskimääräiset päästöt putosivat 163,1 g/km. Todella vähäpäästöisten rekisteröintimäärä nousi 70 kappaleeseen.
Tämän vuoden kuukausitilastot ovat kiintoisaa seurattavaa. Keskimääräinen päästötaso putoaa melkein kuukausi kuukaudelta. Lokakuussa rekisteröityjen autojen keskipäästöt olivat 153,9 g/km ja hyvin vähäpäästöisiä rekisteröitiin yhdessä kuukaudessa 77 kappaletta.
Todettakoon, että autojen myyntimäärät eivät ole lisääntyneet ja jaksoon mahtuu kuitenkin myös aikaa ennen taantumaa.
6.11.09
6.10.09
Keskustelua keskustelusta
Taas kerran suomalainen keskustelu on ajautunut keskusteluksi keskustelusta. Tällä kertaa maahanmuutosta. Aiheesta ei kuulemma saa keskustella kriittisesti.
Ihmettelen, että kuinka pitkään "maahanmuuttokriitikoiden" pitää saada kertoa omista näkemyksistään kaikissa maan keskeisissä tiedotusvälineissä, jotta aiheesta käydään asiallista keskustelua.
Maahanmuuttokriitikot alkavat vaikuttaa kokoomuslaisilta Nato-jäsenyyden kannattajilta. Jos heidän kanssaan ollaan eri mieltä, se tarkoittaa, että asiasta ei voi käydä keskustelua. Keskusteluksi näyttää kelpaavan vain se, että esittää mahdollisimman äärimmäisiä mielipiteitä.
Itse kannatan maahanmuuttokeskustelussa pragmatismia ja hyvää tietopohjaa. Siksi suosittelen kaikille mainiota eurooppalaista tutkimusprojektia toisen sukupolven maahanmuuttajien integroitumisesta eri Euroopan maissa:
tiesproject.eu
En ole uusimpia artikkeleita lukenut, mutta keskeinen havainto oli, että toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten, joita on tutkittu (marokkolais- ja turkkilaistaustaisia), tilanne on hyvin polarisoitunut. Osalla menee hyvin ja kohtuu suurella vähemmistöllä huonosti.
Ihmettelen, että kuinka pitkään "maahanmuuttokriitikoiden" pitää saada kertoa omista näkemyksistään kaikissa maan keskeisissä tiedotusvälineissä, jotta aiheesta käydään asiallista keskustelua.
Maahanmuuttokriitikot alkavat vaikuttaa kokoomuslaisilta Nato-jäsenyyden kannattajilta. Jos heidän kanssaan ollaan eri mieltä, se tarkoittaa, että asiasta ei voi käydä keskustelua. Keskusteluksi näyttää kelpaavan vain se, että esittää mahdollisimman äärimmäisiä mielipiteitä.
Itse kannatan maahanmuuttokeskustelussa pragmatismia ja hyvää tietopohjaa. Siksi suosittelen kaikille mainiota eurooppalaista tutkimusprojektia toisen sukupolven maahanmuuttajien integroitumisesta eri Euroopan maissa:
tiesproject.eu
En ole uusimpia artikkeleita lukenut, mutta keskeinen havainto oli, että toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten, joita on tutkittu (marokkolais- ja turkkilaistaustaisia), tilanne on hyvin polarisoitunut. Osalla menee hyvin ja kohtuu suurella vähemmistöllä huonosti.
13.8.09
Mikrolahjoitukset vaalikampanjoinnissa
Vaalirahakohun myötä on esitetty useita huolehtivia puheenvuoroja siitä, saavatko puolueet ja ehdokkaat enää lainkaan ulkopuolista rahoitusta kampanjointiin. Luonnollisesti näkemykset ovat tulleet niistä suunnista, joissa esimerkiksi yritysrahan merkitys on ollut suuri.
Itse pitäisi suurten vaalitukiaisten loppumista pikemminkin demokratian voittona. Se tasa-arvoistaa ehdokkaita ja puolueita. Mainiointa olisi, jos kampanjoiden koot tulisivat alas kautta linjan. Se korostaisi kekseliäisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja sisältöä.
Rahoituksessa entistä suurempaan rooliin nousevat tavallisten ihmisten, puolueen rivijäsenten ja symppaavien tukijoiden mikrolahjoitukset. Suomessa lahjoitusperinne on vielä vähän lapsenkengissä, mutta eri järjestöjen suoraveloituskampanjoinnilla keräämät rahat osoittavat, että mahdollisuuksia on. Suurella määrällä 5-100 euron lahjoituksia tukee vaalikampanjaa merkittävällä tavalla.
Itse pitäisi suurten vaalitukiaisten loppumista pikemminkin demokratian voittona. Se tasa-arvoistaa ehdokkaita ja puolueita. Mainiointa olisi, jos kampanjoiden koot tulisivat alas kautta linjan. Se korostaisi kekseliäisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja sisältöä.
Rahoituksessa entistä suurempaan rooliin nousevat tavallisten ihmisten, puolueen rivijäsenten ja symppaavien tukijoiden mikrolahjoitukset. Suomessa lahjoitusperinne on vielä vähän lapsenkengissä, mutta eri järjestöjen suoraveloituskampanjoinnilla keräämät rahat osoittavat, että mahdollisuuksia on. Suurella määrällä 5-100 euron lahjoituksia tukee vaalikampanjaa merkittävällä tavalla.
3.8.09
Helsingin seudun liikenteen kokous 7.8.
Uuden seudullisen joukkoliikenneorganisaation Helsingin seudun liikenteen hallitus (jonka jäsen olen) kokoustaa perjantaina. Seudullinen organisaatio tulee ensi vuodesta alkaen vastaamaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikenteen suunnnittelusta ja tilaamisesta. HSL siis korvaa tämän puolen HKL:stä ja YTV:stä.
Tämän vuoden aikana asialistalla on enimmäkseen organisaatioon liittyviä kysymyksiä. Perjantain kokouksen asiana on toimitilaratkaisu. Ehdotuksena on, että HSL:n toiminnot sijoittuvat Itä-Pasilaan YTV:n nykyisten tilojen yhteyteen.
Kokousten esityslistat löytyvät netistä, tosin perjantain kokouksen listaa ei vielä näytä olevan.
Tämän vuoden aikana asialistalla on enimmäkseen organisaatioon liittyviä kysymyksiä. Perjantain kokouksen asiana on toimitilaratkaisu. Ehdotuksena on, että HSL:n toiminnot sijoittuvat Itä-Pasilaan YTV:n nykyisten tilojen yhteyteen.
Kokousten esityslistat löytyvät netistä, tosin perjantain kokouksen listaa ei vielä näytä olevan.
1.8.09
HKL:n johtokunta 6.8.
Koko lista löytyy osoiteesta:
http://tinyurl.com/klt744
Tässä kokouksessa: Talouskatsaus, lausunto Pisara-ponnesta ja pikkuisen lippujärjestelmän uudistamisesta.
Talouden osavuosikatsaus
-Sisältää katsauksen raporttikauden merkittävimpiin asioihin: HSL:n perustaminen, BEST-tutkimus (asiakastyytyväisyys parantunut 76%->82%), lipunhintojen alentaminen valtion joukkoliikennetuella, Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma, joka totesi hyöty-kustannussuhteen alhaiseksi (0,7), varikkolaajennuksen selvitystä jatketaan, automaattimetro ja länsimetro etenevät, raitiovaunuja ja metrovaunuja ollaan hankkimassa.
-Matkustajamäärät ovat nousussa, ennuste on että kasvua tulee 2,0 % edellisvuoteen.
Lausunto Moision toivomusponnesta koskien Pisara-radan periaatepäätöstä
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että strategiaohjelmakauden aikana valmistellaan periaatepäätös Pisara-radasta tai sen vaihtoehdoista."
-Pisara-rata on kaksisuuntainen lähiliikennejunille tarkoitettu ratalenkki
Pasila–Töölö–Rautatientori–Hakaniemi–Pasila. Tarvitaan, koska Rautatieaseman ja Pasilan aseman kapasiteetti ei riitä lisääntyvälle junaliikenteelle.
-Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman kuormitukseen vaikuttaa vähentävästi, mikäli kaupunkiradat tai osa niistä muutetaan liikennöitäviksi metrolla. .. Mikäli esim. Espoon kaupunkirata muutettaisiin metrolla liikennöitäväksi ja yhdistettäisiin Huopalahdesta etelään Töölön metroon Meilahden aseman kohdalla, poistuisi Espoon suunnan kaupunkiratajunien liikenne Pasilasta ja päärautatieasemalta, jolloin esim. päärautatieasemalta vapautuisi kapasiteettia 3–4 laiturin verran muille junaliikenteen laajennuksille."
-Helsingin seudun raideliikennehankkeita arvioidaan kokonaisuutena käynnissä olevassa HLJ 2011 -suunnitelmaan sisältyvässä maankäyttö- ja raideverkkoselvityksessä (Mara 2050). Pisara on osa selvitystä. Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki ovat lisäksi yhteistyössä käynnistämässä Pisara-radan yleissuunnitelman laatimista siten, että suunnitelma valmistuisi vuonna 2010.
-Periaatepäätös Pisara-radasta tai sen vaihtoehdoista on mahdollista valmistella nykyisen valtuustokauden aikana.
Lausunto valtuustoaloitteesta tasatariffin säilyttämiseksi
-Vuonna 2014 ollaan ottamassa käyttöön uutta pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjesttelmää. Aloitteen tekijät ovat huolissaan siitä, että Helsinki jakautuisi eri maksuvyöhykkeisiin, mikä saattaisi nostaa matkahintoja erityisesti lähiöistä keskustaan.
-YTV on laatinut uudesta järjestelmästä alustavan kuvauksen (YTV:n julkaisuja 14/2009), josta kaupungit antavat lausunnot vielä syksyn aikana (HUOM!)
-Alustavassa kuvauksessa on esitetty, että kausi- ja kertalippujen osalta järjestelmä perustuisi maksuvyöhykkeisiin, jotka seuraavat kuntarajoja.
-Arvolipulla tehtävien matkojen hinnan on esitetty muodostuvan kuljetun matkan pituuden mukaan. Siten arvolipulla matkustettaessa matkan hinta vaihtelee kunnan sisälläkin. Lyhyillä matkoilla matkan hinta voi olla nykyistä edullisempi ja pitkillä matkoilla vastaavasti hieman kalliimpi. Lopulliset lippujen hinnat ovat myöhemmin tehtäviä tariffipoliittisia päätöksiä.
Tämä matkaan perustuva lipun hinta kaupungin sisällä on hankala kysymys, koska se tosiaan saattaa johtaa siihen, että lähiöistä keskustaan tuleminen kallistuu, mikä ei välttämättä ole sosiaalipoliittisesti tavoiteltava asia. Toisaalta maankäytöllisesti tämä on kai järkevää, kun lähipalveluiden käyttö on halvempaa.
Lausunto aloitteesta liittyen metroasemien siivottomuuteen
-Olisi tosiaankin myönteistä, jos Piritorin metrohissit eivät ihan joka kerta haisisi virtsalle.
-Lausunnossa kuvataan siivousjärjestelyt ja valitetaan asemien kivipintojen puhtaanapidon vaikeutta.
http://tinyurl.com/klt744
Tässä kokouksessa: Talouskatsaus, lausunto Pisara-ponnesta ja pikkuisen lippujärjestelmän uudistamisesta.
Talouden osavuosikatsaus
-Sisältää katsauksen raporttikauden merkittävimpiin asioihin: HSL:n perustaminen, BEST-tutkimus (asiakastyytyväisyys parantunut 76%->82%), lipunhintojen alentaminen valtion joukkoliikennetuella, Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma, joka totesi hyöty-kustannussuhteen alhaiseksi (0,7), varikkolaajennuksen selvitystä jatketaan, automaattimetro ja länsimetro etenevät, raitiovaunuja ja metrovaunuja ollaan hankkimassa.
-Matkustajamäärät ovat nousussa, ennuste on että kasvua tulee 2,0 % edellisvuoteen.
Lausunto Moision toivomusponnesta koskien Pisara-radan periaatepäätöstä
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että strategiaohjelmakauden aikana valmistellaan periaatepäätös Pisara-radasta tai sen vaihtoehdoista."
-Pisara-rata on kaksisuuntainen lähiliikennejunille tarkoitettu ratalenkki
Pasila–Töölö–Rautatientori–Hakaniemi–Pasila. Tarvitaan, koska Rautatieaseman ja Pasilan aseman kapasiteetti ei riitä lisääntyvälle junaliikenteelle.
-Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman kuormitukseen vaikuttaa vähentävästi, mikäli kaupunkiradat tai osa niistä muutetaan liikennöitäviksi metrolla. .. Mikäli esim. Espoon kaupunkirata muutettaisiin metrolla liikennöitäväksi ja yhdistettäisiin Huopalahdesta etelään Töölön metroon Meilahden aseman kohdalla, poistuisi Espoon suunnan kaupunkiratajunien liikenne Pasilasta ja päärautatieasemalta, jolloin esim. päärautatieasemalta vapautuisi kapasiteettia 3–4 laiturin verran muille junaliikenteen laajennuksille."
-Helsingin seudun raideliikennehankkeita arvioidaan kokonaisuutena käynnissä olevassa HLJ 2011 -suunnitelmaan sisältyvässä maankäyttö- ja raideverkkoselvityksessä (Mara 2050). Pisara on osa selvitystä. Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki ovat lisäksi yhteistyössä käynnistämässä Pisara-radan yleissuunnitelman laatimista siten, että suunnitelma valmistuisi vuonna 2010.
-Periaatepäätös Pisara-radasta tai sen vaihtoehdoista on mahdollista valmistella nykyisen valtuustokauden aikana.
Lausunto valtuustoaloitteesta tasatariffin säilyttämiseksi
-Vuonna 2014 ollaan ottamassa käyttöön uutta pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjesttelmää. Aloitteen tekijät ovat huolissaan siitä, että Helsinki jakautuisi eri maksuvyöhykkeisiin, mikä saattaisi nostaa matkahintoja erityisesti lähiöistä keskustaan.
-YTV on laatinut uudesta järjestelmästä alustavan kuvauksen (YTV:n julkaisuja 14/2009), josta kaupungit antavat lausunnot vielä syksyn aikana (HUOM!)
-Alustavassa kuvauksessa on esitetty, että kausi- ja kertalippujen osalta järjestelmä perustuisi maksuvyöhykkeisiin, jotka seuraavat kuntarajoja.
-Arvolipulla tehtävien matkojen hinnan on esitetty muodostuvan kuljetun matkan pituuden mukaan. Siten arvolipulla matkustettaessa matkan hinta vaihtelee kunnan sisälläkin. Lyhyillä matkoilla matkan hinta voi olla nykyistä edullisempi ja pitkillä matkoilla vastaavasti hieman kalliimpi. Lopulliset lippujen hinnat ovat myöhemmin tehtäviä tariffipoliittisia päätöksiä.
Tämä matkaan perustuva lipun hinta kaupungin sisällä on hankala kysymys, koska se tosiaan saattaa johtaa siihen, että lähiöistä keskustaan tuleminen kallistuu, mikä ei välttämättä ole sosiaalipoliittisesti tavoiteltava asia. Toisaalta maankäytöllisesti tämä on kai järkevää, kun lähipalveluiden käyttö on halvempaa.
Lausunto aloitteesta liittyen metroasemien siivottomuuteen
-Olisi tosiaankin myönteistä, jos Piritorin metrohissit eivät ihan joka kerta haisisi virtsalle.
-Lausunnossa kuvataan siivousjärjestelyt ja valitetaan asemien kivipintojen puhtaanapidon vaikeutta.
31.7.09
Harhaluuloja luonnonvarojen kulutuksesta
Leo Stranius listaa erinomaisessa blogikirjoituksessaan luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa. Energiaintenssiivinen teollisuus ei näytä selittävän Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta, eikä suomalainen teollisuus ole kovin ekotehokasta.
28.7.09
Hei, ei puhuta sodasta!
Kokoomus on viime aikoina kovasti pyrkinyt profiloitumaan avoimena ulkopoliittisena keskustelijana, jopa luutuneiden asenteiden tuulettajana. Onhan totta, ettei ulkopolitiikka ole Suomessa kuulunut niihin aiheisiin, joista eläväinen debatti olisi ollut muodikasta.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin näkemys siitä, että Suomi on Afganistan-operaation myötä sodan osapuoli, oli kuitenkin kokoomusministereille liikaa. Ulkoministeri Stubb kutsui tällaista näkemystä "vastuuttomaksi" ja puolustusministeriön suunnalta todettiin, ettei keskustelua sovi "sekoittaa väärille urille johtavilla ajatuksilla". Voin vain yhtyä Heikki Aittokosken kolumniin päivän Hesarissa, kun hän toteaa tsaarinajan haisevan.
Näyttää siltä, että kokoomuksessa halutaan keskustelua ulkopolitiikasta vain, jos se pysyttelee heille sopivissa aiheissa. Tärkein on tietysti Nato-jäsenyyden käsitteleminen myönteisessä valossa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin näkemys siitä, että Suomi on Afganistan-operaation myötä sodan osapuoli, oli kuitenkin kokoomusministereille liikaa. Ulkoministeri Stubb kutsui tällaista näkemystä "vastuuttomaksi" ja puolustusministeriön suunnalta todettiin, ettei keskustelua sovi "sekoittaa väärille urille johtavilla ajatuksilla". Voin vain yhtyä Heikki Aittokosken kolumniin päivän Hesarissa, kun hän toteaa tsaarinajan haisevan.
Näyttää siltä, että kokoomuksessa halutaan keskustelua ulkopolitiikasta vain, jos se pysyttelee heille sopivissa aiheissa. Tärkein on tietysti Nato-jäsenyyden käsitteleminen myönteisessä valossa.
Vanhempainvapaat (jatkoa edelliseen)
Nimim. Mikko kirjoitti edellisen postaukseni kommenteissa: "Huolimatta siitä, kuinka poliittisesti korrekti yrittää olla, voisi miettiä miksi ei kannata ainakaan palkkatöihin ottaa nuoria naisia. Jos vastaavaan asiantuntijatehtävän palkatun miehen vaimo tulee raskaaksi, se ei luultavasti vaikuta mitenkään hänen hommiinsa, vaan mies jättää isyyslomat pitämättä ja puurtaa sen ajan hommia."
Mikon kommentti mep Riikka Mantereen raskauteen liittyen on niin kuvaava, että pitää vielä jatkaa aiheesta. Asia on kuten Mikko sanoo, isien enemmistö ei käytä vanhempainvapaita, joten vanhemmuuden kustannukset lankeavat äidin työnantajalle. Yhteiskunnan tasolla tämä tarkoittaa, että naisvaltaiset alat kantavat leijonanosan vanhemmuuden kustannuksista ja nuorten naisten asema työmarkkinoilla on miehiä heikompi.
Se, että kyse Mantereen tapauksessa on luottamustehtävästä, ei muuta asiaa. Käydystä keskustelusta on selvinnyt hyvin, että täsmälleen samasta syystä poliitikkonaisten asema on heikompi. Miesten (kuten Kataisen) ei oletetakaan jäävän pois töistä lapsen vuoksi.
Naisille kaadetaan lasten hankkimisesta kolminkertaista syyllisyyttä: 1) törkeää jäädä vapaalle hoitamaan lasta 2) törkeää kun lapsen vuoksi ei voi hoitaa hommia aina (esim. lapsen sairastaessa) täydellä teholla 3) törkää, kun ei ole kotona hoitamassa lastaan.
Tämä ei ole luonnollinen tila vaan väärin. Enimissä tapauksista miehellä on aivan yhtäläinen osuus lapsen syntymiseen kuin naisella. Kummallakin pitäisi siis olla lapsesta yhtäläinen vastuu, mutta myös yhtäläinen oikeus lapsen hoitoon. On surkeaa, että enemmistöllä isistä ei ole mahdollisuutta viettää yhtään pidempää jaksoa lapsensa kanssa vauva-aikana.
Tilanteeseen on olemassa ratkaisuja: 1) korvarmerkitty isyysvapaa eli vanhempainvapaa, jonka ainostaan isä voi käyttää 2) vanhemmuuden kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken 3) politiikassa varojen käyttö vanhempainvapaiden aikana.
PS. On kiintoisaa kuinka käsitteestä "poliittisesti korrekti" on tullut tärkeä väline toisten ihmisten tai ihmisryhmien syrjinnän, sorron ja suoranaisen heihin kohdistetun vihan oikeuttajana. Valitettavasti se on tehnyt vaikeaksi kutsua esimerkiksi selvää rasismia siksi mistä on kyse eli rasismiksi.
Subscribe to:
Posts (Atom)
